Anopin vanhat verhot osa xxx

Kyllä vain, olen taas päässyt maalle ompelukoneen pariin ja olen aikas aikuisten oikeasti katkera siitä, etten ole noin viisi tai seitsemän tai kymmenen ikäinen pikkutyttö. Vastustin kiusausta iskeä Ievuskaiselta ja hänen äidiltään saamieni kankaiden kimppuun (kiitos vielä niistä, ovat ihania; minulle jäi kolme ja äidille toiset kolme ;-)!), palaan siis niiden esittelyyn myöhemmin.

Sen sijaan hyödynsin äidin tilkkuvarantoja ja anopin vanhoja verhoja, joista on tullut tehtyä yhtä ja toista aikaisemmin ja vielä jäi kangasta jäljelle ainakin pariin kokeiluun.Tällä kertaa keskityin värkkäämään vappujuhliin pikkuneideille pussukoita, vähän samaan tyyliin kuin ne pari kolme, jotka esittelin jo aikaisemmin. Nyt materiaalina oli äidin jämätilkuista otettu sametti ja anopin tyllit. Kuvat puhukoot puolestaan enemmän:

Valkoista tylliä ja pinkit nauhat sekä koristenappi (ollapa häät tulossa ja päästäpä kaasoksi, niin tekisin tällaisia tusinalle morsiusneidolle ;-p)
Muuten samaa sorttia, mutta keskililat koristeet - onneksi äidillä on ehtymätön nappivarasto, kuvissa siis kaksi eri pussukkaa. Toisessa koristeena nappi, toisessa rusetti
I-m a barbiegirl....yritelmä toisesta kohtaa verhoja, näkyy valitettavasti pahasti läpi, mutta tehostettiin pinkeillä nauhoilla ja vaaleanpunaisella rusetti/nappiyhdistelmällä
Sitten seuraavaksi turkoosia väriä. Näitäkin pussukoita on useampi- ensimmäinen on ainoa, josta on kolme kuvaa, koska se on myös ainoa, jossa on koristeet molemmin puolin pussukkaa, toisella laidalla rusetti, toisella nappi ja nauhat vain yhden kerran. Jäkimmäisessä nauhat tuplana ja nappikoriste.
Hempeää sireenililaa: pikkuinen pussukka rusetilla ja yhdenkertaisella nauhalla. Onneksi on kirpputorit - nauhat ovat peräisin 2,90e maksaneesta kirpparilöytöpussista, jossa oli varman 25 n. 1,5m pitkää nauhan pätkää. Jälkimmäisessä samaa nauhaa ja nappikoriste.

Isänmaallisin sävyin sähkönsinistä ja valkoista. Herra Kirjoitus yllytti minua kokeilemaan jotain sellaista väriä, jota en itse koskaan käyttäisi ja sen seurauksena syntyi tämä pussukka. Käytetty verhokaistaletta samasta kohtaa kuin barbiegirl-pussukassa, mutta käännetty se kaksinkerroin, jolloin pussukka pienempi, eikä niin läpinäkyvä.
Omat henkilökohtaiset suosikkini.

Goottipussukka tummanviininpunaisesta sametista ja tyllistä, hihnana leveä musta satiininauha ja nauhassa viininpunainen samettirusetti. Neiti Jälki, ikää 7 vee, olisi ollut aivan otettuna tästä:
Ja ehdoton ykkönen, josta luopumista kipuilen vieläkin. Sellaista vanhoissa elokuvissa esiintyvää ihanan lämpimän vihreän sävyistä samettia - kuvailisiko sitä sitten vaikka metsän vihreäksi- ja sen lisukkeena tylliä ja vihreät satiininauhat. Näitä pussukoita on kaksi ihan samanlaista, mutta kuva vain toisesta. Minusta tämä vaan on syötävän suloinen ja on siis luonnossa paljon paremman näköinen kuin tässä kuvassa:
Miksikö kipuilen tuosta pussista luopumista? Koska koko tusina (sen verran niitä oikeasti on, vaikka kuvia on enemmän) menee arpavoitoiksi vappujuhliin, joiden järjestämisessä äitini on taas perinteisesti mukana.