Unelmia ja toimistohommia

Istuin eilisen päivän tietokoneella ja kirjoitin yhden kollegani kanssa raporttia. Nyt on sitten niskat jumissa ja päätä särkee, näiden lisäksi velloo päässä hassuja ajatuksia.

Tullessani nykyiseen työpaikkaani noin kuusi vuotta sitten, kuvittelin tekeväni ihan sitä perus-perustyötä, jota tällä koulutuksella tuollaisessa paikassa tehdään. Tämän kuuden vuoden aikana olen nyt sitten saanut oppia, että asiat eivät mene ihan niin kuin olettaisi.

Paitsi että pitäisi olla tietokirjailijatasoinen kirjoittaja, ATK-asiantuntija myös pedagogi ja arkkitehti. Ihan totta, tuntuu, että nykyään valtaosa työstäni tehdään koneella istuen jotain raporttia tai selvitystä kirjoittaen tai jos en tee sitä, niin selvitän jotain ongelmaa tai opetan/perehdytän jotain uutta ihmistä tai kokonaan uutta laitetta. Mikäli en kouluta itse, niin istun koulutettavana, jotta pysyn selvillä siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Niin ja näiden lisäksi ravaan pitkin Eurooppaa etsimässä käyttöön soveltuvia laitteita - uusi kierros on taas menossa ja seuraava alkaa ensi vuonna.

En tosiaan ikinä olisi kuvitellut, että työstäni joskus tulee tällaista. Nyt kun olen tehnyt toimistohommia viimeiset pari viikkoa, kaipaan siihen tavalliseen perustyöhön. Yleensä olen todella tyytyväinen työhöni ja nautin sen tarjoamasta vaihtelusta ja vastuusta, joskus kuitenkin tulee sellainen tunne, että haluaisin piiloutua jonkun muun selän taakse - niin kuin jotkut piiloutuvat minun leveän selkäni taakse - ja jättää kaikki vastuu jollekin muulle.

Tällä hetkellä pöydällä odottaa se toinen raportin raakile eli on haaveiden ja analyysien sijaan syytä keskittyä pohtimaan sen sisältöä. Se kun on saatava käsistä pois ennen kuin jään lomalle.