Mahtava maaliskuu

 
1. viikko

Vajaa, mutta sitä kiireisempi viikko. Alkuviikosta sain reissuasiat melkoisen hyvälle tolalle, mutta loppuviikon yövuorot tarkoittivat sitä, että yhden päivän valveillaoloaika meni muutaman lisätyötunnin tekemiseen ja kotihommia ei tullut tehtyä lainkaan. Perjantaina sitten taas juostiin urakalla, jotta kaikki saatiin hoidettua niin kuin pitää. Peli-illasta jouduin ikäväkseni luopumaan, koska aika ei vaan riittänyt. 

Sisäinen hamsterini vaati haalimaan vielä viime hetkellä kasan tavaraa eli lentomatkaa varten lentopussukan, jossa on unimaski, sukat ja korvatulpat (kaikille tulee varmaan käyttöä, jos ei koneessa, niin reissussa kumminkin), toilettipussin, sillä nykyiset ovat epäkäytännöllisiä noin lyhyelle matkalle ja yhden tunikan, josta aion reissusta palattua tuunata äidille yöpaidan. Roskalavalta nämä kaikki tietenkin. 

Lauantaina lähdettiin reissuun. Kotioven sulkiessani oli sikäli hyvä olo, että tiesi kaiken olevan valmiina ja paluun arkeen sen suhteen helpoin mahdollinen. 

2.viikko
Mä oon niin lomalla, enkä kirjoita blogia, vaan nautin lämmöstä, auringosta, hyvästä ruoasta ja seurasta. 

3. viikko

Paluu arkeen. Sunnuntaina palattiin Suomeen ja maanantaina sitten yritettiin päästä kotiin. Lakkouhan takia meillä oli varattuna sekä juna- että lentoliput, junalla kuitenkin köröteltiin kotiin. 

 

Palkkapäiväkin osui sopivasti heti loman jälkeen, niin pääsi heti kuittaamaan lomalaskut pois. Koronakorvausta, joka tässä palkassa piti maksaa ei tietenkään maksettu, onneksi en ollut laskenut mitään sen varaan toisin kuin useammat työkaverit. Sen verran olen jo vanha ja kyyninen, että uskon noihin kaikkiin vasta siinä vaiheessa, kun näen summan tililläni. 

 

Lisätöitä ja ylitöitä kertyi mukavasti taas tälle viikolle, joten lomapyynkin pesemisen, silittämisen ja paikalleen laittamisen lisäksi ainoa "extraharraste" oli nukuminen ja tietenkin äidin kuskaaminen maalla parturissa.

4.viikko

Kyllä se vaan niin on, että räntäsade päin naamaa on yhtä p***aa tuli se sitten marraskuussa tai maaliskuussa ja sama loskassa kahlaamisen kanssa. Olen yleensä rakastanut kevättä, mutta ainakin tänä vuonna se tuntuu olevan harvinaisen piukassa tämä kevään eteneminen. Tämä viikko on ollut harvinaisen surkea: loskaa, liukasta, vesisadetta, räntää... siis ihan kaikkea muuta paitsi kunnollista, kuivaa keliä. Pelkkä aamuin illoin huonossa kelissä töihin ja takaisin kahlaaminen vie voimat ja innon tehdä mitään muuta.

Viikon kohokohtana oli kummitädiltä ja serkulta saadun intialalisen rentouttavan käsi- ja jalkahieronta lahjakortin lunastaminen. Hieroja käsitteli kumpaakin kättä vartin verran ja puoli tuntia kumpaakin jalkaa. Autuaallinen tunne. Jälkeen päin tietenkin hirveä vilu, kun kuonat lähtivät liikkeelle.

Viikonloppuun yksi lisätyöpäivä ja pitkästä aikaa peli-ilta kavereiden kanssa. Ihana tavata ystäviä ja viettää rentouttava ilta. 

5.viikko

Tällä kertaa vuorossa ensin loskaa ja sitten kovaa pakkasta. Taivahan taatto on kyllä ihan sekaisin ja kelit kuukauden verran pielessä - näitä kuuluisi olla helmikuun lopulla ei maaliskuun viimeisinä päivinä. Onneksi sentään valoisuus on lisääntynyt ja useimpina päivinä paistaa aurinko.  

Maaliskuun viimeisen viikon ohjelmassa oli vain vähän harrastetöitä, kokousiltaa (jatkan edelleen hallituksessa), kotitöitä ja sukankutomista normitöiden lisäksi. Sekä tietenkin terveysasioita, viime viikolla labarakokeita, tällä viikolla silmänpohjakuvausta, naisten terveystarkastusta ja useampi puhelinsoitto terveysasioihin liittyen sekä tietenkin tulevien jatkokäyntien suunnittelua. 

Viikko on mennyt melko pitkälle epäterveellisissä merkeissä, kun on tuhottu vieraita varten ostettuja ja tehtyjä herkkuja. Koska kelit ovat viimeisen parin viikon ajan olleet yhtä kammotusta, ei ole tosiaan tehnyt lenkille mieli lähteä. Kuntosalikin on jäänyt väliin, koska olen suunnilleen asunut töissä ja viimeisen viikon olen potenut kättä, johon sain jäykkäkouristusrokotuksen. Jostain syystä rokoteaine tuli pistetyksi kovin pintaan ja käsi kipeytyi pahasti, siinä on edelleen ikävä pahkura, joka ei tunnu sublimoituvan millään. 

Koronakorvauksetkin tulivat maksuun ja menevät täysimääräisenä ikkunaremonttilaskun maksuun. Päätimme kuitata osuutemme kerralla, jotta pääsemme siitä p***asta eroon, siinä meni niin moni asia pieleen, ettemme halua muistella sitä enää yhtään pidempää kuin on pakko. Riittää, että joka kerta ikknoita pestessä ja parvekkeen ovea avatessa joutuu manailemaan. 

Mitä tästä kuukaudesta jäi mieleen?

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä ihana, rentouttava ja unohtumaton loma. 

Toiseksi työt: olen tehnyt maaliskuussa reilusti yhden viikon työtuntien verran ylimääräisiä työtunteja. No, sitä nopeammin pääsee sitten ikkunaremonttikuluista eroon.

Läski: Ei ole tullut katsottua, mitä suuhun olen laittanut - ja se kyllä näkyy. 

Laiskuus ja saamattomuus: Tuntuu, että taas on viime aikoina ollut vallalla sellainen ei jaksa ei huvita, en tee fiilis. Mikä tarkoittanee sitä, että muina aikoina on liian monta rautaa tulessa, joten elimistö vaatii aikaa palautumiseen tai sitten lomalla minusta vaan tuli laiska ja viitsimätön. 

Rusketus: väri on ihana, saisi toki olla tummempi, mutta ihan selkeästi erotun talvenkalpeista kanssaihmisistä ja kohta siitä pääsee toivottavasti jollain tasolla nauttimaan täälläkin. 

Joustoa elämään ja kerän loppuja

Paha tapanihan on innostua asioista sata lasissa ja sitten hiukan myöhemmin kyllästyä - ja mahdollisesti palata samoihin asioihin taas uudelleen ja kyllästyä jälleen. Jos nyt ollaan ihan tarkkoja, niin sata lasissa on hiukan liioiteltu ilmaus, sillä ystäväpiiriini kuuluu yksi todellinen "sata lasissa" - ihminen ja minä häviän hänelle mennen tullen ja vielä väliajallakin. Totuudenmukaisempaa on ehkä ilmaista, että innostun 80 lasissa tai jotain. 

Tämän kertainen innostumiseni liittyy alusvaatteisiin, lähinnä siis alushousujen ompeluun. Syitä on monia, joista yksi tärkeimmistä on saada juuri omaan pehvaan sopiva malli, toisena ompelutaitojen ylläpito, kolmanetana ostoslakko ja neljäntenä säästäminen. Kaikkea muuta tarvittavaa ja soveltuvaa materiaalia minulta löytyy kotoa "pilvin pimein", mutta kuminauhat olivat vähissä. Selasin netin tarjontaa ja totesin, että Eestistä Karnaluxista löytyy huomattavasti edullisempia vaihtoehtoja kuin Suomesta - anteeksi vaan taas kerran kotimaiset kauppiaat, järki ymmärtää, että teitä pitäisi tukea, mutta lompakko ei vaan tässä tilanteessa taivu. Kyselin vielä kavereita tilaukseen, jotta postikuluja saataisiin vähennettyä.

Muiden tilauksiin en puutu, mutta itse tilasin melkoisen kasan kuminauhaa - ja unohdin ne rintaliivien kaarituet, jotka samaan tilaukseen piti pistää. Sen sijaan muistin kyllä lisätä kaksi settiä Zingin 15cm sukkapuikkoja koossa 3,25, jotka eivät olisi olleet niin tarpeellisia. Nykyään olen ottanut sen tavan, että hankin aina kahdet samanlaiset sukkapuikot, jotta voin tarvittaessa kutoa kahta sukkaa samaan aikaan - loppaaminen ei vaan ole mun juttu. Kuminauhaa tilasin useita metrejä, itse asiassa useita kymmeniä metrejä, jotta eivät heti loppuisi. Muutamia metrejä jotain erikoiskuminauhoja pistin joukkoon, mutta pääosa tilauksesta oli ihan perusvärejä eli beigeä, mustaa ja valkoista, tavallista kuminauhaa ja alusvaatekuminauhaa. Ihan kaikkia en edes ehtinyt hypistellä kunnolla, mutta onpahan sitten yövuorojen väliin jotain kivaa tekemistä, kun purkaa paketteja tarkemmin. 

Koska olin niin kiltti tyttö, etten tilannut yhtään lankaa, annoin itselleni vapaapäivän kunniaksi vierailuluvan materiaalipankkiin. Se on sellainen paikka, josta harvoin palaan ilman ostoksia kotiin. Nytkin mukaan tarttui 1,6kg sukkalankanöttösiä, purkumateriaalia, lisää kuminauhaa ja helmiä. Tämä ilo ei tosiaan ollut hinnalla pilattu, sillä koko setti maksoi yhteensä 5€. 

Meteriaalipankissa oli myös ihana liukuvärjätty puuvillalangan loppu, joka oli aivan pakko ostaa Ievuskaiselle.

Näillä toivottavasti pärjää taas hetken.

Vain pari kerää

Kyllä vain, taas tuli vastaan paikallisen Roskalava-ryhmän tarjonnassa lankaa. En ollut taaskaan ensimmäinen varaaja, mutta olin ensimmäinen, jolle puhdas akryyli kelpasi, joten taas pesiytyi jemmaan lisää lankaa. Ilmeisesti akryylilangat ovat jotenkin aliarvostettuja, koska sain samaan julkaisuun henkilökohtaisen tarjouksen toiselta henkilöltä, jolla myös oli ylimääräistä akryylilankaa. Turha kysyäkään, minä lupasin hakea molemmat. 

Tummanharmaata 100g, muut eli sininen, pinkki ja lila ovat 50 gramman keriä. Siinä sitä on taas lisää kudottavaa, 380g akryylilankaa sukanvarsia varten. Itse asiassa minulla on jo jonkinlainen ajatus näistä, mutta se on jätettävä hetkeksi hautumaan, koska muut projektit ovat kesken.

Ostoslista reissua varten

Jos vielä joskus lähdemme reissuun jonnekin lämpimään, kuten toivottavasti taas pian mennään, niin aion laatia huomioistani itselleni sitä varten ostoslistan. Tämä osin pieleen menneiden pakkausten ja käytännössä huomattujen tarpeiden takia, joita olen miettinyt jo useamman reissun verran. Nyt on kyllä sellainen fiilis, että lähdetään seuraavaan reissuun koossa xs tai 5XL, niin nuo ensinmainitun listan asiat pitää olla kunnossa.

Bikinit irrotettavilla olkaimilla (mieluummin kahdet kuin yhdet)

Rintaliivit olkaimettomat/irrotetavilla olkaimilla  (mieluummin kahdet kuin yhdet)

 

Pyöräilyshortsit mustat ja nudet (ompele itse, jotta saat sopivan mittaiset lahkeet)

 

Olkaimeton toppi (mieluummin kaksi kuin yksi)

 

Valkoinen puuvillainen rantapaitis/kaapu, napitettava

 

Nämä ensinmainitut ihan siksi, että haluaisin olkapäillekin tasaisen rusketuksen liikkuessa ilman, että täytyy tunkea olkaimia kainaloihin niin kuin nyt tein. Pyöräilyshortsit yksinkertaisesti siksi, että pidän niitä mielelläni. Niiden kanssa on helppo liikkua, estävät reisien hinkkautumista ja ovat kuitenkin housut, ettei aina tarvitse taistella helmojen ja helmojen alisen näkyvyyden kanssa.  

 

Tuollainen tyylikäs, hyvin ohuesta puuvillasta tehty vaatekappale on ollut hankintalistallani jo pitkään. Jossain vaiheessa ostin sellaisen pitsineuletyyppisen tuollaisen, mutta se oli pään yli puettava, eikä oikein ollut malliltaan paras, joten sen käyttö jäi hyvin pienelle.

Lisäksi vaatevarastooni mahtuisi mukavasti muutamat tyylikkäät perusshortsit; valkoiset, hiekanruskeat ja farkut esimerkiksi. 

 

Täydentelen listaa sitä mukaa, kun tarpeita mieleen palautuu. Toki ne täytyy järkevästi miettiä, koska ihan kaikki halut eivät ole todellisia tarpeita ja toki vaatehankinnat tehdä sen mukaan, että kestävät sitten käytössä useita vuosia.

Epäonnistunut pakkaus

Tein hirveän määrän meta-työtä ja mietin hirveästi kaikkea valmiiksi reissua ajatellen. Paikan päällä tuli sitten todettua, että luulin ajatelleeni enemmän kuin olin oikeasti ajatellut vai onko oikeampi ja rehellisempi ilmaus, että en ollut ajatellut yhtään mitään. 

Omalta osaltani mokasin esimerkiksi sellaiset asiat kuin pareo ja päähine. Yksi kankaankappale ei matkalaukussa paljon tilaa vie, mutta siitä on loppujen lopuksi moneksi: se toimii aurinkosuojana ja lämmikkeenä, se käy huivina ja mekkona sekä rantavaatteena. Tästä voi siis jo päätellä, oliko matkassa mukana yhtään pareota - no, ei tietenkään ollut. Sisukkaasti päätin selvitä ilman ja olla ostamatta uutta, koska minulla on niitä jo kasa. Päähine - niinpä niin, kuka olikaan se joka kuvitteli selviävänsä tuntien kävelylenkeistä polttavassa auringossa ilman pääsuojaa. Hep, kiitos ja kumarrus, minähän se. Olisi pitänyt tajuta, että vaikka Suomessa ei kesällä mitään pääkappaletta tarvitse, on tuolla kuitenkin aurinko hiukan erilaista. Selllainen oli siis pakko ostaa. Samoin kuin varvastossut, en ollut yhtään ajatellut nenääni pidemmälle siinäkään, että altaalle tarvitaan kosteutta kestävät kengät, ei sinne voi nahkaballeriinoissa mennä. 

Herra Kirjoitus puolestaan vannoi ja vakuutti selviävänsä vähäisellä määrällä sukkia ja alusvaatteita, ja minä uskoin. Virhe. Ensimmäisten parin sukattoman kävelykilometrin jälkeen alkoi kuulua kyselyä, etteikö niitä sukkia pakattukaan mukaan, kun kengät hiertävät - no, pakattiin, mutta ei riittävästi, koska yksi mies sanoi käyttävänsä vallan kenkiä ilman sukkia. Alusvaatteiden suhteen olisi pitänyt tajuta, että rakas puolisoni hikoilee kuin pieni porsas (joka muuten ei oikeasti hikoile), niitä olisi pitänyt varata päivää kohti useammat vaihtokappaleet. En varannut, joten joutui raukka pitämään hikisiä ja minua harmitti.

Keventääkseni kosmetiikkapakaasia jätin kosteusvoiteen kotiin - jälleen tyhmästi tehty. Tai no miten sen ottaa, sainpahan hyvän syyn ostaa purkillisen paikallista aloe vera- voidetta. Myöskään en tajunnut huolehtia passipusseja maalta ajoissa mukaan eli nyt matkustettiin vallan ilman niitä - toisaalta eipä niille tuolla kovasti tarvettakaan ollut. Herra Kirjoitukselle mukaan pakkaamani minilaukku oli sekin aivan liian pieni - en minä tajunnut millainen halko hänen puhelimensa on. No onneksi olin ottanut isommankin laukun mukaan, ja se toimi. 

Ensi kerralla pitää sitten keskittyä hiukan tarkemmin siihen, mitä todella kannattaa ottaa mukaan ja miten paljon vaatteita tarvitsee reissua varten.