Masentava marraskuu

Niinhän siinä kävi, että periviholliseni marraskuu iski jälleen märällä rätillä päin kasvoja. Menetin harrastetyöpaikkani - Herra Kirjoitus tosin muistutteli, että kysessä on jo toinen kerta, ja edellisen kerran jälkeenkin palasin taas takaisin, nyt tosin en usko moiseen. Kun olen rehellinen, myönnän, että minua harmittaa myös ansionmenetys, mutta ennen kaikkea tapa, jolla paikkani vienyt ihminen luikerteli kyynärpäät edellä sisään ja kiskoi maton jalkojeni alta. Toisaalta uskon sen verran paljon karman lakiin, että muodossa tai toisessa tuo tulee häntä vastaan. Myönnän myös sen, että elämällä on tapana kantaa ja kun parilla edellisellä kerralla harrastetyöpaikat ovat syystä tai toisesta lähteneet alta, niin yllättävästi on hetken päästä löytynyt uusi tilalle. Uskotaan siis siihen edelleen. Elämä kulkee seitsemän vuoden sykleissä sanoi joku ja seitsemän vuotta tuolla tuli täyteen eli ehkä se sitten on aika yhden ympyrän sulkeutua.

Toisaalta tuo tarkoittaa myös lisääntyvää vapaa-aikaa, enemmän aikaa kodista huolehtimiseen (kyllä, edellisen kerran vastaavassa tilanteessa imuroin kaikki kirjamme (monta sataa) yksitellen, siivosin kaikki kaapit ja hyllyköt) ja itsestä huolehtimiseen sekä liikuntaan. Toki se tarkoittaa myös vähemmän rahaa huvituksiin - myönnän pääni käyneeen aika kiivasta pohdintaa tämän tienoilta, kunnes taas tajusin, että mullahan on edelleen varastoja vaikka millä mitalla - en mä oikeasti tarvitse mitään. Niin ja mikäli tarvitsen, niin mulla on sitten enemmän aikaa tehdä asioita itse ja korjata vanhoja. Kaivetaan esiin myös jälleen kerran se kortti, että eläähän muutkin yhden työn palkalla, joten miksi ihmeessä et pärjäisi, varsinkin kun teitä on vain kaksi ja kaksi palkkaa, eikä edes lainoja maksettavana. Uskon, että tällä on siis joku tarkoitus.

1. viikko
eli kokonaiset kolme päivää. Ihka ensimmäiseksi vapaapäivä ja peli-ilta, mikäs sen mukavampaa, vapaapäivä tosin meni siivotessa ja pyykkiä pestessä. Viikonloppu meni maalla perinteisissä merkeissä. Vähän pihahommia, vähän ompelua, kaksi käyntiä isän luona. Äidin silmien tiputtelua kaihileikkauksen jälkeen.

2. viikko
Hyvin tavanomainen viikko tämäkin, paitsi että tähänkin viikkoon kuului kokonainen vapaapäivä ilman mitään suunniteltua ohjelmaa, tosin osan siitä käytin yhden ylimääräisen työkeikan tekemiseen sekä osan kotitöiden tekemiseen. Siitä huolimatta ehdin kuitenkin käydä testaamassa pitkään haaveilemani Burger Kingin halloumihampurilaisen - ei niin suuri makuelämys kuin odotin, jatkossa tyydyn paistamaan halloumini itse. Lisäksi kävimme herra Kirjoituksen kanssa yhdessä syömässä Hesburgerissa ja kun vielä jälkkäriksi haettiin irtokarkkeja päästiin viikon roskaruokakiintiössä jo melkoisen korkealle. Toisaalta sitten viikonloppuna syötiin kiltisti kotiruokaa eli sitä, mitä kaapista löytyi.  Normaaleiden töiden lisäksi pari nopeaa keikkaa ja muutama lisätyötunti. Olin pelännyt, että hamsteerausvarastostani ensimmäisenä loppuvat sukat ja alusvaattet, mutta sain naamakirjan kautta tällä viikolla kivan täydennyksen eli kasan sukkia, alushousuja, sukkahousuja ja trikoita, joten ainakaan ne eivät ihan heti lopu.

3. viikko
Lisätöitä - jee, maanantaina ja tiistaina yhteensä 12 tuntia. Marraskuulle kertyi kuitenkin yllättävästi lisätyötunteja ja positiivisella mielellä otin kaikki mahdolliset vastaan. Nautitaan tästä niin kauan kuin tätä vielä kestää. Jälleen odotettu palkkapäivä (jonka jälkeen, no entäs sitten fiilis. Koska ymmärtäisin lopettaa sen odottamisen? Lisäksi jäi tilinauha postilakon takia saamatta. Haluan sen edelleen paperisena, koska siitä on helpoin tarkistaa, että palkka on maksettu oikein. Kyllä, olen tässä asiassa nipo.) ja peli-ilta kavereiden luona. Puolen viikkoa eteenpäin lykätty WU-häppeninki alkoi ja päättyi osaltani alta 22 tunnissa, taisin ottaa hiukan liikaa urakka-asenteen tuohon suorittaessani 4 haastetasoa ja bonustason tuossa ajassa. Nollahävikkikuukausi valui roskiin yhden salaatin myötä ja täysin omaa saamattomuuttani - siirsin evässalaatin tekoa päivän, toisen, seuraavan ja sitten olikin puolet salaatista roskiskamaa. Harmittaa vietävästi ja yritän taas ottaa opikseni.Viikko kulminoitui siihen, että maalta hajosi pakastearkku, vietin viikonloppua yrittäen kamittaa marjoja tutuille, tunkien niitä omaan pakkaseeni ja koettaen epätoivoisesti saada pakastinta tyhjättyä. Yllättävän hyvin onnistuin, jäljelle jäi vain 30 litraa puolukoita, jotka säilyvät vähän huonomminkin säilyttäen.


4. viikko
Mustaa ja pimeää, niin ulkona kuin pään sisällä. Työvuoroissa on siirrytty nopeat syö hitaat linjaukseen ja menetin siis hitaana mahdollisuuteni saada tammikuulle edes hiukan parempia vuoroja. Kahlaan loskassa tai paukkupakkasessa joka ***tin aamu töihin, jos olisi ollut iltaa, yötä tai viikonloppua, olisi saanut edes joskus nukkua vähän pidempään, puhumattakaan niiden vaikutuksesta lompakkoon. Muuten olen ahkeroinut töissä ja yrittänyt koota lisätunteja mahdollisimman paljon, kun niitä vielä on saatavilla. Marraskuu iski jälleen... kaaduin työmatkalla, polvi mustelmilla ja molemmat kämmenet auki. Jälleen yksi syy lisää "rakastaa" tätä kuukautta. Viikonloppuna onnistuttiin välttämään roskaruokailu ja syömään pakastorfin seurauksena paistettua hirvipaistia.

5.viikko
Vielä extratöitä jokunen tunti, ihanaa kun niitä vielä on. Jääkaapin kaivelu tuotti edelleen tulosta ja vielä löytyi evästä alkuviikoksi. Yritän minimoida kaupassakäyntiä ja uudenvuoden lupaukseksi olen päättänyt ottaa sen pussikasan hävittämisen tuolta keittiön nurkasta - ja niitä ei siis kipata roskiin, vaan niillä eletään. On taas se hetki, jolloin hoen itselleni, että pahemminkin voisi olla, ei lisätöiden katoamin aiheuta katastrofia ja kyllä me ihan varmasti selvitään - säästötavoitteestani puuttuu vielä muutama tonni, mutta senhän oli tarkoituskin valmistua vasta ensi vuoden lopulla ja nyt yritän ahnehtia sitä valmiiksi jo tänä vuonna, mikä ei tietenkään onnistu ja saa miettimään tyhmiä. Mainitsinko jotain lisätöistä? No nythän niitä sitten ropsahti, yhtäkkiä reilun työpäivän verran lisää tälle viikolle, mutta ihanaa se vaan on. Buukkasimme kevääksi reissun aurinkoon, joten sen voimalla jaksaa taas vaikka mitä.

Myönnän, että tilasin kuun alussa yhden pienen Fiksuruoka-paketin, koska olin saanut sinne lahjakortin. Paketissa tuli esimerkiksi papuja, linssejä, ateriankorvikepatukoita ja jättitölkillinen päärynöitä. En vielä tiedä, mitä niistä teen, mutta eivätköhän nekin vielä paikkansa hae.