Tänä syksynä olen aloittanut liikuntaharrastuksen pieni muotoisesti uudelleen - ihan niinkin rajulla toiminnalla kuin käymällä venyttelytunneilla. Turha sanoakaan, että syvävenyttelyn jälkeen on autuas olo ja ehkä hiukan liikkuvammat paikat. Otsikon atuutta tuskin tarvitsee sen enempää selittää.
Sen sijaan häpeän aiheuttaja - no ehkä sekin on helppo arvata. Liikuntavaatteeni kun ovat peräisin jo useamman vuoden takaa, sieltä edelliseltä suurelta (tai oikeammin pitäisi ehkä sanoa pienemmän vaatekoon ja aktiivisemman) harrastuneisuuden ajalta. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että vaikka vaatteet muuten ovatkin ihan ok käyttää, ovat niiden kuminauhat jo siirtyneet vähemmän joustaville jumppamaille.
Edellisen kerran jälkeen korjasin jo yhdet pökät jumpattuani niiden kanssa ponnarikiristys vyötäröllä. Tänään oli taas mukava kuunnella pukkarissa kuminauhan rätinää, kun en aamukiireessä ollut tajunnut tarkistaa asiaa ennakolta. Housut sentään pysyivät menossa mukana, mutta taas on ompelukoneelle ja kuminauhan pujottamiselle tarvetta.
Kuinkahan käy ens viikolla, joko taas on häpeän aihetta, kun kaapissa olis vielä muutamat testaamattomat pökät, joiden kuminauhan kestävyyden vois tarkistaa.
Kuminauhojen suhteen en ole kronkeli - ihan sama mitä mallia ja minkävärinen, joten sen vuoksi niitä saa aina silloin tällöin työsuhde etuna ilmaiseksi. Tämä on minun onneni, niin voin päivittää koko jumppahoususton uusiin kuminauhoihin ilman suuria kuluja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti