Tässä rätissä oli sellainen ikävä puoli, että sen viimeinen kerros oli jäänyt ilmeisesti langan loppumisen takia muutaman sentin verran kesken. Toisaalta rätistä roikkui kaksi pitkähköä päättelylankaa ja aloituslanka, joten nappasin sen mukaani luottavaisin mielin, että ne riittäisivät rätin viimeistelyyn.
Kun sitten hain virkkuukoukkua noita muutamaa puuttuvaa pylvästä varten, huomasin virkkuukoukkujeni säilytysrasian olevan rikki. Sen vetoketju näytti tältä.
Tuo kotelo on ollut rikki jo melkoisen kauan, en vain ole saanut aikaiseksi korjata sitä. Tai sanotaanko näin, että ensivaiheessa luulin korjaamista mahdottomaksi ja sitten kun netin ihmeellisestä maailmasta löysin sopivan vinkin, en vain jaksanut kaivaa koteloa esiin sen korjaamiseksi.
Nyt kun kotelo koukkuineen oli muusta syystä kaivettu esiin, päätin hoitaa korjaamisen nyt heti ennen kuin se siirtyisi taas tuntemattomaan ajankohtaan. Niinpä kaivoin omista varastoistani lähinnä sopivan vetoketjun ja langan, jotka molemmat osoittautuivat yllättävän sopiviksi valinnoiksi. Kotelon nuodosta johtuen päätin ommella uuden vetoketjun käsin, vaikka se veisikin enemmän aikaa.Tuskin ompeleminen olisi koneella onnistunutkaan. Kiinnitin siis vanhan vetoketjun alle uuden samalla tavoin kun kehotetaan tekemään takeissa, joissa vanhan rikkoutuneen vetoketjun purkaminen on äärimmäisen hankalaa.
Parin tunnin ahertamisen jälkeen sekä rätti että kotelo olivat kunnossa. Mieli oli tyytyväinen, kun olin saanut jotain valmiiksi, erityisesti tuo kotelon korjaaminen vihdoin ja viimein sai aikaan sisäisiä ylävitosia.
Jälkikäteen huomasin rätissä yhden virheenkin, olin jättänyt yhden pylvään virkkaamatta, minun olisi pitänyt virkata niitä 10 ja olinkin tehnyt vain 9, mutta eipä tuo käyttöä haittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti