Vihreää jämäilyä

Kasasin taas kerran jämälankani, tai no jos ollaan rehellisiä, pienen osan niistä, kasalle ja pyörittelin kasaa vähän aikaa. Kun pöydällä sattui olemaan vajaa kerä kirkkaanvihreää seiska veikkaa, päätin sovittaa jämät sopimaan siihen. Ollakseni rehellinen, en ole olenkaan varma, onnistuinko sovittamisessa, mielestäni lopputulos muistuttaa valitettavasti enemmän vihreää värioksennusta kuin kaunista sukkaa, vaikka useampi työkavereistani olikin eri mieltä asiasta.

Nämä ovat siis sitä tyypillistä kahden kerroksen pystyraitaa. Pohjavärinä tuo jo mainitsemani kirkkaanvihreä ja raitoina tummaa sinistä, tummaa violettia, tummaa oliivinvihreää ja vaaleaa taivaansinistä. Värit erottuvat kuvissa valitettavan huonosti, oikeissa sukissa paremmin. Kuten kuvasta näkyy, loppui vaaleansininen kesken, olisin mielelläni raidoittanut sillä koko sukan, mutta tasajakokin meni sen verran pieleen, että viimeinen raita on toisessa sukassa vain yhden kerroksen levyinen.  Sukissa on 14 silmukkaa puikolla, alkuosa 2 oikein, 2 nurin resooria.

Sukat ovat samalla taas yhdenlainen testikappale; kokeilin näihin jälkikäteen tehtävää sädekavennus kantapäätä. Ensimmäisen version tein ihan kuten ohjeessa sanottiin eli jätin puolet silmukoista (siis 28 silmukkaa) odottamaan langalle, loin tilalle 36 silmukkaa. Näillä silmukoilla jatkoin sileää neuletta suljettuna neuleena. Neuloin kaikilla silmukoilla 1 kerroksen, jonka jälkeen kavensin ensimmäisen nostettuja silmukkoja sisältävän puikon alussa kaksi yhteen ja toisen lopussa taas kaksi yhteen. Kavennuksia toistin joka toisella kerroksella  yhteensä 4 kertaa, jolloin jokaisella puikolla oli 14 silmukkaa. Näillä jatkoin sukan loppuun

Kantapäässä sitten otettiin lepäämään jääneet silmukat ja ohjeen mukaan olisi pitänyt nostaa 36 silmukkaa luodusta reunasta. Samoin ohjeessa käskettiin aloittaa kavennukset kuudella välikerroksella eli kavennus puikon keskellä ja lopussa ja sitten 6 kerrosta väliin, taas kavennukset ja 5 kerrosta väliin jne. Tällä mallilla kaksinkertaisesta langasta neulotusta kantapäästä tuli valtava. Joten siirryin malliin, jossa nostin luodusta reunasta vain 28 silmukkaa ja käytin viittä välikerrosta. Uskoakseni kantapää on tuolla suhteella hiukan paremmin istuva ja oikeankokoinen. Samalla kantapä on samanpaksuinen kuin muukin sukka, joka tuosta neulomistavasta johtuen on kaksinkertainen. Kärkikavennukset tein yksinkertaisella langalla.