Tuolla jo aikaisemmin kertoilin, miten äiti-muori lahjoi meitä Väinö-merkkisellä paistinpannulla. Tuo kyseinen paistinpannu ristittiin tietenkin keittiön kuninkaaksi, sillä olihan rakkaaseen kotimaahamme silloin joskus kuninkaaksi kruunattu Hessenin prinssi suunnitellut hallitsevansa tätä maata nimellä Väinö I. Väinö on kyllä osoittautunut kuningas tittelinsä veroiseksi, sillä se tosiaan on loistava työapu ja erottuu edukseen niistä vanhoista ja puolikuluneista pannuista, joilla keittiössämme on aikaisemmin kärvennetty (miten niin yksi paistinpannu ei voi kestää lähes jokapäiväisessä käytössä kymmentä vuotta - täytyyhän sen...).
Äitini ei olisi ollut oma itsensä, ellei kuningassukumme olisi lisääntynyt sen jälkeen kun menin Väinöä kehumaan. Nyt meillä on sitten kokonainen kuningassuku, sillä viimeksi kotona käydessämme perheeseemme muuttivat myös Väinö II ja Väinö III, joista ensin mainittu on tyypiltään paistokasari ja jälkimmäinen suurperheelle tarkoitettu nelilitrainen kattila. En tiedä, yrittääkö äitiliini vihjailla jotain perheen kasvattamisen tarpeesta, mutta Väinöt ovat kyllä ihanat.
torstai 3. marraskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Onko tuo Väinö-paistokasari sisältäkin teräksinen vai onko siinä teflon-sisäpinta? Ystäväni haluaisi kokoteräksisen pannun ja sellaisia ei tunnu löytyvän mistään...
Kyllä tuo Väinökin on teflonia sisältä - valitettavasti.
On varmasti tosi vaikea löytää sellaista täysin teräksistä pannua, itsekin sitä joskus etsin, mutta tyydyin sitten perintönä saatuun valurautaiseen. Joko olet Opan valikoimat katsastanut? Niillä joskus oli tuollainen täysteräksinen siis vuosia sitten.
Lähetä kommentti