Kaloriina ja lahjakortit
Tämän blogin kirjoittaja eroaa keskiverrosta kaduntallaajasta ainakin kahdessa asiassa, mitä lahjakortteihin tulee. Yleensä lahjakortin saajia on kahta tyyppiä, joko niitä, jotka ryntäävät kaupaan saman tien ja pistävät lahjakortin haisemaan tai sitten niitä, joilta kortti jää käyttämättä. Monet ihmiset (se on uskomattoman iso prosentti kun kaupoista kysyy) kun jättävät lahjakorttinsa lunastamatta joko siksi, että unohtavat sen olemassa olon tai eivät löydä ko. liikkeestä mieleistään tavaraa. Minulta on elämäni aikana jäänyt käyttämättä vain kaksi viiden euron arvoista plussapisteseteliä ja sekin harmitti perskuleesti - kaikki lahjakorttini olen käyttänyt enemmän tai vähemmän viisaasti.
Mitä ne mainitut erot minun ja muiden välillä sitten ovat, ensimmäinen tuossa tulikin jo mainittua eli en jätä lahjakorttejani käyttämättä ja toinen on sitten se, että en ryntää heti käyttämään lahjakorttiani, vaan teen sen vakaasti ja harkiten.
Oudoista harrastuksistani johtuu, että meillä on käytössä ehkä keskivertohuushollia enemmän lahjakortteja. Harrastukseni kun ovat sellaisia, että useimmista niistä saa jonkinlaista korvausta - joko pisteitä lahjakortteihin, lahjakortteja tai jopa suoraan euroja. Itse asiassa minulla taitaa olla vain kaksi harrastusta, joista en saa mitään korvausta, ensimmäisenä tämän blogin pitäminen, joka ei ota jos ei annakaan, ja toisena kuntoklubeilu, joka suorastaan maksaa (paitsi että olen saanut salikorttinikin tai ainakin osan siitä lahjaksi parina viime vuonna).
Pengoin tässä taas laatikoita ja samalla eräs käteen sattunut kuori muistutti minua oudoista harrasteistani. Siihen kun olen koonnut käyttämättömät lahjakorttimme. Pikainen inventaari osoitti, että shoppailua pitäisi taas kohta alkaa harrastaa, sillä lahjakortteja on kertynyt laatikonpohjalle runsaahkosti; s-ryhmään 230e, seppälään 180e, k-kauppaan 60e, Changeen (liiviliike) 30e, Intrumentariumiin 50e, H&M:lle 15e, Motonettiin 30e ja Veikon koneeseen 5e. Lisäksi siellä oli lahjakortti, joka oikeutti viiteen hartiahierontaan -tuosta tosin olen jo käyttänyt neljä kertaa ja nekin kaikki kortin vanhenemisen jälkeen, onneksi kyseessä on tuttu hieroja, jonka aikataulut joustavat. Näissä siis yhteensä kiinni 600e - mikä hirveä summa.
Maailmalla lahjakortteja on tulossa tai tilauksessa myös reilusti, pikaisella laskutoimituksella yli 200 euron arvosta ja niiden lisäksi vielä 80e edestä Nesteen bensalahjakortteja. Nyt alkaa vain olla se ongelma, että mihin nuo kaikki käyttää.
Pitänee alkaa tehdä listaa puutteista huushollista ja suunnitella shoppailumatkaa isoon maailmaan siis Tampereelle ja Ideaparkkiin.
maanantai 31. lokakuuta 2011
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Tuunaa pyykkikori
Meillä on ollut pyykkikorin haku päällä jo hetken aikaa. Vanhassakaan ei ollut mitään varsinaista vikaa, mutta siinä oli yksi huono ominaisuus, mistä johtuen se piti korvata uudella. Minulla kun on paha tapa haalia runsaasti tavaraa, niinpä pyykkikorin päälinen on viimeajat toiminut jalkakylpypaljun säilytyspaikkana, siitä johtuen, että pesukoneen päälle on kertynyt muuta roinaa (lue kosmetiikkaa). Valkoinen muovinen pyykkikorimme oli kuitenkin kansirakenteeltaan sellainen, että sitä ei oltu tarkoitettu toimimaan minkään tuollaisen alustana ja kansi on alkanut antaa periksi. Niinpä olen etsiskellyt meille uutta pyykkikoria, sellaista, jonka kannelle voisi toistaiseksi sijoittaa tuon jalkakylvyn.
Uudelle pyykkikorille oli oikeastaan vain kolme kriteeriä. Sen piti olla sen verran tilava, että pyykkimme sopisivat sinne. Kansiratkaisun piti olla sellainen, että sen päälle voi sijoittaa tuon jalkakylpypaljun ja kolmantena kriteerinä oli sitten hintalappu - en ollut valmis maksamaan montaa kymppiä pyykkikorista. Plussaa olisi tietenkin kylpyhuoneeseemme sopiva väritys.
Paikallinen halpakauppa vaihtoi omistajaa, joten siellä oli loppuunmyynti. Alennusprosentit vain tuntuivat aluksi juuttuneen jonnekin olemattoman kymmenen ja kahdenkymmenen välille. Nyt kun alennusprosentit olivat nousseet neljäänkymmeneen, päätin käydä tutkailemassa valikoimaa. Jäljellä oli vain yksi sopiva kori ja sen kannessa oli vikaa. Rottingille tyypilliseen tapaan pari puun sälettä oli katkennut ilmeisesti kovasta käsittelystä johtuen ja törrötti ikävästi kannesta.
Nuukuus iski ja raahasin korin kassalle, ajatuksenani tinkiä lisäalennusta rikkoutuneen kannen takia. Onnistuinkin, sillä kori lähti lopulta mukaani puoleen hintaan eli kustansi vain reilun kympin. Herra Kirjoitus oli vähän epäileväinen suunnitelmieni suhteen, mutta antoi periksi, kun intin haluavani tuon korin.
Kotona kaivelin esille kuumaliinapistoolin ja liimasin lohjenneet rottinkinsäleet paikalleen. Periaatteessa tuo olisi riittänyt korjaukseksi, mutta koska epäilin kuitenkin loukkaavani käteni johonkin jäljelle jääneeseen tikkuun, lisäsin koristeeksi vielä vähän silkkinauhaa.
Tämä ratkaisu toimii näin aluksi, jatkossa olen suunnitellut kiertäväni silkkinauhaa koko reunuksen ympäri ja vaihtavani nauhan väriä sen mukaan, kun kylppärin väritys vaihtuu. Nytkin olisin voinut laittaa tuohon päälle turkoosia nauhaa, mutta olkoon nyt, kun kylppärin väri kuitenkin vaihtuu taas kohta.
Uudelle pyykkikorille oli oikeastaan vain kolme kriteeriä. Sen piti olla sen verran tilava, että pyykkimme sopisivat sinne. Kansiratkaisun piti olla sellainen, että sen päälle voi sijoittaa tuon jalkakylpypaljun ja kolmantena kriteerinä oli sitten hintalappu - en ollut valmis maksamaan montaa kymppiä pyykkikorista. Plussaa olisi tietenkin kylpyhuoneeseemme sopiva väritys.
Paikallinen halpakauppa vaihtoi omistajaa, joten siellä oli loppuunmyynti. Alennusprosentit vain tuntuivat aluksi juuttuneen jonnekin olemattoman kymmenen ja kahdenkymmenen välille. Nyt kun alennusprosentit olivat nousseet neljäänkymmeneen, päätin käydä tutkailemassa valikoimaa. Jäljellä oli vain yksi sopiva kori ja sen kannessa oli vikaa. Rottingille tyypilliseen tapaan pari puun sälettä oli katkennut ilmeisesti kovasta käsittelystä johtuen ja törrötti ikävästi kannesta.
Nuukuus iski ja raahasin korin kassalle, ajatuksenani tinkiä lisäalennusta rikkoutuneen kannen takia. Onnistuinkin, sillä kori lähti lopulta mukaani puoleen hintaan eli kustansi vain reilun kympin. Herra Kirjoitus oli vähän epäileväinen suunnitelmieni suhteen, mutta antoi periksi, kun intin haluavani tuon korin.
Kotona kaivelin esille kuumaliinapistoolin ja liimasin lohjenneet rottinkinsäleet paikalleen. Periaatteessa tuo olisi riittänyt korjaukseksi, mutta koska epäilin kuitenkin loukkaavani käteni johonkin jäljelle jääneeseen tikkuun, lisäsin koristeeksi vielä vähän silkkinauhaa.
Tämä ratkaisu toimii näin aluksi, jatkossa olen suunnitellut kiertäväni silkkinauhaa koko reunuksen ympäri ja vaihtavani nauhan väriä sen mukaan, kun kylppärin väritys vaihtuu. Nytkin olisin voinut laittaa tuohon päälle turkoosia nauhaa, mutta olkoon nyt, kun kylppärin väri kuitenkin vaihtuu taas kohta.
torstai 20. lokakuuta 2011
Buzzador kamppanja: Dove Intense repair express
Jostain syystä edellinen saman aiheinen postaus poistui, kun tein muutoksia blogissa. Ja minun tuurillani varmuuskopiota ei tietenkään ollut missään, joten pakko laittaa koko postaus uusiksi ja sinne katosivat myös kommentit.
Sain siis Buzzadorin kautta testattavaksi Doven Intense repair hoitoainetta. Yhden pullon itselleni ja 10 kavereille jaettavaksi. Tosin tässä kävi nyt niin, että minun omakin pulloni sosialisoitiin yhteiseen käyttöön sekä työporukan kylpylä-tyky-päivässä että suvun naisten saunaillassa, no sitä useampi sitten pääsi kokeilemaan tuotetta.
Yleensä en ole kovin tarkka siitä, että hoitoaine ja shampoo ovat samaa merkkiä. Pääasia on, että jotain shampoota ja hoitoainetta on saatavilla. Doven hiustuotteista minulla ei ennen tätä kampanjaa ollut mitään käsitystä, vartalonhoitotuotteissa Summer Glow on markkinoilletulostaan asti ollut suuri suosikkini - kerrankin rasva, joka ruskettaa, mutta ei saa ihoa näyttämää inhan oranssilta. No, tämä on kuitenkin sivuraide, sillä tällä kertaa testattiin hiusten hoitoainetta.
Olen varsin epäluuloinen uusien tuotteiden suhteen ja haluan testata ne itse pariin kertaan ennen kuin jaan tuotteita testattavaksi muille. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että pari testauskertaa todistivat tuotteen todella olevan jakamisen arvoinen.
Vaikka minulla ei ollut käytössä saman sarjan shampoota, toimi hoitoaine todella hyvin. Se sai hiukset tuntumaan ihanan pehmeiltä ja helposti kammattavilta tekemättä niitä kuitenkaan inhan rasvaisiksi ja littaisiksi kuten jotkun hoitoaineet tekevät. Doven jäljiltä hiukset olivat ilmavat ja helposti muotoiltavat. Sen, että tuote on yhdistelmä hoitoaineesta ja hiusnaamiosta, todella huomaa, se saa hiukset tuntumaan terveemmiltä ja vahvemmilta. Mikä lisäksi on plussaa tällaiselle allekirjoittaneen kaltaiselle nuukajussille, on se, että tuote on todella riittoisaa, sitä ei tarvita paljon kerrallaan ja lisäksi se on nopea käyttää (vain pari minuuttia), ei tarvita siis kymmenen minuutin turhauttavaa odotusta aineet päässä.
Suosittelen tuotetta lämpimästi kokeiluun kaikille. Tässä siis vielä kuva kyseisestä tuotteesta, kuva napattu suoraan Doven sivuilta, kun omat kuvat katosivat sen edellisen postauksen kadottua.
Sain siis Buzzadorin kautta testattavaksi Doven Intense repair hoitoainetta. Yhden pullon itselleni ja 10 kavereille jaettavaksi. Tosin tässä kävi nyt niin, että minun omakin pulloni sosialisoitiin yhteiseen käyttöön sekä työporukan kylpylä-tyky-päivässä että suvun naisten saunaillassa, no sitä useampi sitten pääsi kokeilemaan tuotetta.
Yleensä en ole kovin tarkka siitä, että hoitoaine ja shampoo ovat samaa merkkiä. Pääasia on, että jotain shampoota ja hoitoainetta on saatavilla. Doven hiustuotteista minulla ei ennen tätä kampanjaa ollut mitään käsitystä, vartalonhoitotuotteissa Summer Glow on markkinoilletulostaan asti ollut suuri suosikkini - kerrankin rasva, joka ruskettaa, mutta ei saa ihoa näyttämää inhan oranssilta. No, tämä on kuitenkin sivuraide, sillä tällä kertaa testattiin hiusten hoitoainetta.
Olen varsin epäluuloinen uusien tuotteiden suhteen ja haluan testata ne itse pariin kertaan ennen kuin jaan tuotteita testattavaksi muille. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että pari testauskertaa todistivat tuotteen todella olevan jakamisen arvoinen.
Vaikka minulla ei ollut käytössä saman sarjan shampoota, toimi hoitoaine todella hyvin. Se sai hiukset tuntumaan ihanan pehmeiltä ja helposti kammattavilta tekemättä niitä kuitenkaan inhan rasvaisiksi ja littaisiksi kuten jotkun hoitoaineet tekevät. Doven jäljiltä hiukset olivat ilmavat ja helposti muotoiltavat. Sen, että tuote on yhdistelmä hoitoaineesta ja hiusnaamiosta, todella huomaa, se saa hiukset tuntumaan terveemmiltä ja vahvemmilta. Mikä lisäksi on plussaa tällaiselle allekirjoittaneen kaltaiselle nuukajussille, on se, että tuote on todella riittoisaa, sitä ei tarvita paljon kerrallaan ja lisäksi se on nopea käyttää (vain pari minuuttia), ei tarvita siis kymmenen minuutin turhauttavaa odotusta aineet päässä.
Suosittelen tuotetta lämpimästi kokeiluun kaikille. Tässä siis vielä kuva kyseisestä tuotteesta, kuva napattu suoraan Doven sivuilta, kun omat kuvat katosivat sen edellisen postauksen kadottua.
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Hepenehiä
Varsin pitkään olen kipuillut itseni kanssa, sillä mieleni on tehnyt täydentää alusvaatevarastoani. Totuus on, ettei varsinaista täydennystarvetta ole, mutta kun ne nyt vaan on niin kivoja. Nyt kun vastaani tuli aivan loistava tarjous, käytin tekosyynä käyttöalusvaatevarastoni huonokuntoistumista ja hankin vähän uusia alusvaatteita. Kaksi suloista alusvaatesettiä kustansivat alle 15e, mikä ei minusta ole kovin paljon.
Eli nyt sitten vaan uudethepenet käyttöön ja vanhat kulahtaneet poistoon. Ensimmäinen setti on jotain luonnonvalkoisen ja vaaleanpunertavan välistä, näyttää kuvassa enemmän vaaleanpunaiselta kuin on todellisuudessa.
Toinen setti on hauskasti myyränvärinen vaaleanpunaisin ja violetein koristein. Jälkimmäisen istuvuus on täydellinen, ensimmäisen n.80% luokkaa eli sekin varmaan muotoutuu täydelliseksi käytössä.
Eli nyt sitten vaan uudethepenet käyttöön ja vanhat kulahtaneet poistoon. Ensimmäinen setti on jotain luonnonvalkoisen ja vaaleanpunertavan välistä, näyttää kuvassa enemmän vaaleanpunaiselta kuin on todellisuudessa.
Toinen setti on hauskasti myyränvärinen vaaleanpunaisin ja violetein koristein. Jälkimmäisen istuvuus on täydellinen, ensimmäisen n.80% luokkaa eli sekin varmaan muotoutuu täydelliseksi käytössä.
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Syystyöt
Nyt on jälleen aika jolloin ihmiset tekevät erilaisia syysjuttujaan. Yhdet laittavat puutarhaa talvikuntoon ja korjaavat syksyn satoa, toiset nostavat venettä ja laittavat sitä talviteloille, kolmas virittelee kynttilälyhtyjä, neljäs kiittelee Luojaa siitä, että kesän armoton aurinko painuu horisontin taakse ja tietyt asiat lakkaavat näkymästä, viidennes tekee sitten jotain ihan muuta makunsa mukaan.
Minä kuulun tähän viidenteen kastiin. Syystyönäni on jälleen kerran minulle luonteenomaisesti siivoaminen. Pikkuisen menivät suunnitelmat uusiksi, koska sain tehtäväkseni ylimääräisen yövuoron. Jaksoin kuitenkin lauantaina pestä makuuhuoneen ikkunat ja yhdessä Herra Kirjoituksen kanssa laitoimme niihin uudet tiivisteet. Sunnuntaina minä nukuin aamusta muutaman tunnin ja sinä aikana rakas puolisoni aloitti autotallin uudelleen sisustamista ja siivoamista. Työpaikallani tehdään varastoremonttia ja sain sieltä poistoon menossa olevat hyllyt ja lundian tikkaat, jotka sijoitettiin autotalliimme, jonne olen jo pitkään haaveillut uusia kunnollisia hyllyjä aikaisempien viritysten tilalle.
Sunnuntain vietimme autotallissa ja saimme kuin saimmekin autotallin kuntoon - sekä hyllyt rakennettua ja täytettyä että siivottua.
Maanantai- iltana olen siinä vaiheessa, että makuuhuone on siivottu, sinne on vaihdettu verhot ja sängynpeitto, tällä kertaa sävyltään syksyisen vihreät. Myöskin olohuone on siivottu ja sinnekin on vaihdettu uudet verhot sekä sisustustyynyt. Verhot malliltaan liekkikappaa ja suoraa sivuverhoa ruskean, vihreän ja purppuran sävyissä, matto iso vihreä tilkkumatto ja sohvan tyynyissä samaa purppuraa kuin verhoissakin. Työhuoneen ikkuna on pesty ja odottaa Herra Kirjoitusta kotiin auttamaan sen tiivistämisessä - kun sen saan tehtyä, menen nukkumaan ja nautin unesta - ensimmäistä kertaa kolmeen yöhön.
Tiistain suunnitelmina on siivota työhuone ja keittiö. Kun saan keittiön siivottua ja ikkunan pestyä (ja tietenkin yhdessä viritetyä sinne ne tiivisteet), olen syysurakassani voiton puolella, vain eteinen ja kylpyhuone ovat vailla siivousta ja vintti tietenkin. Vinttiin ajattelin keskittyä viikonloppuna, mutta asunnon toivon saavani kuntoon torstaina.
Tiistai iltana, olen väsynyt, mutta onnellinen. Saimme kuin saimmekin siivottua sekä työhuoneen että keittiön kokonaan. Molempien huoneiden ikkunat on tiivistetty ja kaikki kunnossa. Tämän lisäksi kunnossa on myös kylpyhuone! Ylitin itseni ja sain todella paljon apua rakkaalta mieheltäni, yhdessä me sen teimme. Nyt olen vielä palkinnut itseni appivanhempien saunan pehmeillä löylyillä, vaikka yö jää lyhyeksi, olen silti tyytyväinen.
Keskiviikko ilta. Nyt on sitten koti kunnossa, sillä tänään siivosimme myös eteisen, myöskin pyykkihuolto tuli hoidettua, puhtaat viikattuina kaappiin ja uudet kuivumaan. Nyt herra Kirjoitus pelaa sählyä ja minä olen suorittanut myös itseni huollon. Karvat on kadotettu, kulmat nypitty ja värjätty, ripset värjätty. Eli nyt ovat kunnossa sekä koti että emäntä, vain kynnet odottavat vielä huoltoa. Kunhan herra Kirjoitus palaa sählyreissultaan ja on käynyt suihkussa, luutuan vielä kylppärin lattian, heitän viimeisen rätin koneeseen ja lakkaan kynteni sekä alan nauttia puhtaasta kodista. Siitä saankin nauttia koko huomisen illan yksinäni, koska Herra Kirjoituksella on joku iltatilaisuus - ehdin siis pestä loput pyykit, polkea spinniä ja venytelläkin vielä.
Minä kuulun tähän viidenteen kastiin. Syystyönäni on jälleen kerran minulle luonteenomaisesti siivoaminen. Pikkuisen menivät suunnitelmat uusiksi, koska sain tehtäväkseni ylimääräisen yövuoron. Jaksoin kuitenkin lauantaina pestä makuuhuoneen ikkunat ja yhdessä Herra Kirjoituksen kanssa laitoimme niihin uudet tiivisteet. Sunnuntaina minä nukuin aamusta muutaman tunnin ja sinä aikana rakas puolisoni aloitti autotallin uudelleen sisustamista ja siivoamista. Työpaikallani tehdään varastoremonttia ja sain sieltä poistoon menossa olevat hyllyt ja lundian tikkaat, jotka sijoitettiin autotalliimme, jonne olen jo pitkään haaveillut uusia kunnollisia hyllyjä aikaisempien viritysten tilalle.
Sunnuntain vietimme autotallissa ja saimme kuin saimmekin autotallin kuntoon - sekä hyllyt rakennettua ja täytettyä että siivottua.
Maanantai- iltana olen siinä vaiheessa, että makuuhuone on siivottu, sinne on vaihdettu verhot ja sängynpeitto, tällä kertaa sävyltään syksyisen vihreät. Myöskin olohuone on siivottu ja sinnekin on vaihdettu uudet verhot sekä sisustustyynyt. Verhot malliltaan liekkikappaa ja suoraa sivuverhoa ruskean, vihreän ja purppuran sävyissä, matto iso vihreä tilkkumatto ja sohvan tyynyissä samaa purppuraa kuin verhoissakin. Työhuoneen ikkuna on pesty ja odottaa Herra Kirjoitusta kotiin auttamaan sen tiivistämisessä - kun sen saan tehtyä, menen nukkumaan ja nautin unesta - ensimmäistä kertaa kolmeen yöhön.
Tiistain suunnitelmina on siivota työhuone ja keittiö. Kun saan keittiön siivottua ja ikkunan pestyä (ja tietenkin yhdessä viritetyä sinne ne tiivisteet), olen syysurakassani voiton puolella, vain eteinen ja kylpyhuone ovat vailla siivousta ja vintti tietenkin. Vinttiin ajattelin keskittyä viikonloppuna, mutta asunnon toivon saavani kuntoon torstaina.
Tiistai iltana, olen väsynyt, mutta onnellinen. Saimme kuin saimmekin siivottua sekä työhuoneen että keittiön kokonaan. Molempien huoneiden ikkunat on tiivistetty ja kaikki kunnossa. Tämän lisäksi kunnossa on myös kylpyhuone! Ylitin itseni ja sain todella paljon apua rakkaalta mieheltäni, yhdessä me sen teimme. Nyt olen vielä palkinnut itseni appivanhempien saunan pehmeillä löylyillä, vaikka yö jää lyhyeksi, olen silti tyytyväinen.
Keskiviikko ilta. Nyt on sitten koti kunnossa, sillä tänään siivosimme myös eteisen, myöskin pyykkihuolto tuli hoidettua, puhtaat viikattuina kaappiin ja uudet kuivumaan. Nyt herra Kirjoitus pelaa sählyä ja minä olen suorittanut myös itseni huollon. Karvat on kadotettu, kulmat nypitty ja värjätty, ripset värjätty. Eli nyt ovat kunnossa sekä koti että emäntä, vain kynnet odottavat vielä huoltoa. Kunhan herra Kirjoitus palaa sählyreissultaan ja on käynyt suihkussa, luutuan vielä kylppärin lattian, heitän viimeisen rätin koneeseen ja lakkaan kynteni sekä alan nauttia puhtaasta kodista. Siitä saankin nauttia koko huomisen illan yksinäni, koska Herra Kirjoituksella on joku iltatilaisuus - ehdin siis pestä loput pyykit, polkea spinniä ja venytelläkin vielä.
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
Vihreää ja kimaltavaa
Harvoin sitä naisihminen on sellaisessa tilanteessa kuin minä alkuviikosta, on pakko mennä kauppaan ja ostaa jotain. Toinen vaihtoehto olisi sitten ollut antaa lahjakortin mennä umpeen ja rahojen hävitä taivaan tuuleen. No sehän ei tietenkään nuukalle ihmiselle sovi, joten pakko oli jotain ostaa.
Harmillisen huono aika sikäli, että alennuksia ei ollut juuri missään vaatteissa, ja koska en ollut valmis sijoittamaan "omaa rahaa" paljoakaan hankintoihin, jäivät vaateet tällä kertaa väliin. Ensiksi juuri siksi, ettei tarjouksessa ollut mitään kivaa ja toisekseen siksi, etteivät normihintaisetkaan vedonneet mitenkään erityisesti, sillä kyllä kolmella kympillä jo jotain olisi saanut, jos olisi ollut mielestä.
Onneksi kriittistä rahaa oli vain reilut 9e, joten päädyin ostamaan kynsilakkoja. Ahneesti valitsin kolme itselleni ja yhden sai mukana ollut Ievuskainen, hänen sävynsä oli kullanhohtoinen, minun puolestaan enimmäkseen vihreää. Yksi pieni pullo neonvihreää kynsilakkaa, toinen turkoosiin vivahtavaa sinivihreää, joka ei kylläkään korvaa sitä unelmieni turkoosia lakkaa, joka alkaa loppua, mutta on parempi kun ei mitään. Kolmantena pullona sitten valkoinen graffitilakka. Siis näitä, jotka laitetaan värilakan päälle, ja jotka repeillessään muodostavat hauskan rikkonaisennäköisen pinnan. Koska Seppälästä sai kaikesta -20% alennusta, jäi itselle maksettavaksi noista neljästä lakasta euron verran.
Tuota graffiti eli krakkelilakkaa varsinaisesti menin hakemaan, ja jos tällä järjellä nyt menisin kauppaan, olisin ostanut sitä kaksi sävyä ja jättänyt tuon vihreän kauppaan, mutta aina ei voi ja silleen. Tai ehkä olisin valinnut jonkun muun graffitilakkasävyn kuin valkoisen. Testasin sitä näet ensiksi hopeanvärisen lakan kanssa, mutta sen kanssa pinta ei juuri rikkoutunut, olisiko sitten johtunut kimaltavan hopeisen lakan aavistuksen verran karkeasta pinnasta. Tuon sinivihreän kanssa pinta kyllä kuvioitui niin kuin pitikin, mutta lopputulos ei ollut nätti. Nyt täytyy sitten pohtia, minkä värin kanssa tuota voi käyttää, jotta se näyttäisi hyvältä. Seuraavat kokeilut tehdään tummanharmaalla ja murretulla punaisella.
Harmillisen huono aika sikäli, että alennuksia ei ollut juuri missään vaatteissa, ja koska en ollut valmis sijoittamaan "omaa rahaa" paljoakaan hankintoihin, jäivät vaateet tällä kertaa väliin. Ensiksi juuri siksi, ettei tarjouksessa ollut mitään kivaa ja toisekseen siksi, etteivät normihintaisetkaan vedonneet mitenkään erityisesti, sillä kyllä kolmella kympillä jo jotain olisi saanut, jos olisi ollut mielestä.
Onneksi kriittistä rahaa oli vain reilut 9e, joten päädyin ostamaan kynsilakkoja. Ahneesti valitsin kolme itselleni ja yhden sai mukana ollut Ievuskainen, hänen sävynsä oli kullanhohtoinen, minun puolestaan enimmäkseen vihreää. Yksi pieni pullo neonvihreää kynsilakkaa, toinen turkoosiin vivahtavaa sinivihreää, joka ei kylläkään korvaa sitä unelmieni turkoosia lakkaa, joka alkaa loppua, mutta on parempi kun ei mitään. Kolmantena pullona sitten valkoinen graffitilakka. Siis näitä, jotka laitetaan värilakan päälle, ja jotka repeillessään muodostavat hauskan rikkonaisennäköisen pinnan. Koska Seppälästä sai kaikesta -20% alennusta, jäi itselle maksettavaksi noista neljästä lakasta euron verran.
Tuota graffiti eli krakkelilakkaa varsinaisesti menin hakemaan, ja jos tällä järjellä nyt menisin kauppaan, olisin ostanut sitä kaksi sävyä ja jättänyt tuon vihreän kauppaan, mutta aina ei voi ja silleen. Tai ehkä olisin valinnut jonkun muun graffitilakkasävyn kuin valkoisen. Testasin sitä näet ensiksi hopeanvärisen lakan kanssa, mutta sen kanssa pinta ei juuri rikkoutunut, olisiko sitten johtunut kimaltavan hopeisen lakan aavistuksen verran karkeasta pinnasta. Tuon sinivihreän kanssa pinta kyllä kuvioitui niin kuin pitikin, mutta lopputulos ei ollut nätti. Nyt täytyy sitten pohtia, minkä värin kanssa tuota voi käyttää, jotta se näyttäisi hyvältä. Seuraavat kokeilut tehdään tummanharmaalla ja murretulla punaisella.
perjantai 7. lokakuuta 2011
Poistoja heinäkuu&elokuu& syyskuu
Jotenkin kesähelteillä ja lomakeleillä ei ole jaksanut keskittyä kosmetiikkaan - olen kulkenut lomalla lähes neljä viikkoa ilman meikkiä, parhaimmillaankin sutinut naamaan vain huulipunaa ja kulmakynää. Eipä siinä paljon meikit kulu.
Jossain vaiheessa huomasin kipanneeni osan tyhjistä purtiloista suoraan roskikseen, mikä onkin varmaan ihan hyvä ratkaisu. Sinne menivät sekä Dermosilin jalkavoide, Oriflamen hunajasuihkugeeli että tyhjentynyt hammastahna, kirjataan ne nyt tähän, jotta pysyn selvillä, montako purkkia vuoden aikana tyhjenee.
Seuraava kuva kertoo sitten lisäpurkeista:
Doven suihkugeeliä on kulunut kokonainen iso pullo, samoin goldwellin syväpuhdistavaa shampoota, hoitoainetta on mennyt vain pikkutuubillinen (tuo schwartzkopfin hoitoainetuubi tuli hiusvärin mukana ja oli erittäin riittoisa), cliniquen Happy-niminen vartalovoide oli aika voimakas tuoksuinen ja jälleen kerran purkki Dermosilin dödöä "man energie"- tuoksulla. Tämä oli herra Kirjoituksen mielestä huipputuote, jossa oli mukava tuoksu, ei siis liene ihme, että kyseinen tuote on poistettu Dermoshopin valikoimasta.
Luotto huultenrajauskynäni otti ja loppui - tämän suhteen itken katkeria kyyneliä (kuten niin monen muunkin tuotteen), uutta ei saa mistään, sillä tämä oli Oriflamen jo myynnistä poistunutta refill-mallistoa. Väri sellainen tummaruskean punainen, riittävän tumma syksyksi, sopivan punainen kesäksi siis aivan täydellinen.
Tuosta Look by pipan puuterista aion kirjoittaa ihan oman jutun yhdessä toisen tuotteen kanssa eli tässä kohtaa tyydyn vain mainitsemaan sen tyhjentyneen.
Samoin tyhjentyneitä on Yves Rocherin pullossa ollut käsisaippua ja kaksi tuubia Provisor-käsivoidetta (jaa että miten niin meillä käytetään paljon käsirasvaa?).
Anytimen aluslakka kulahti myös loppuun, onneksi varastossa on vielä yksi. Kun se on loppu, on aika suunnata kauppaan.
Jos meillä käytetään paljon käsirasvaa, käytetään meillä myös paljon saippuaa. Kesän aikana tyhjentyi ihan kokonainen kolmen litran kannu.
Lisäksi tyhjäksi kuluivat viimeisimmältä Itävallan matkalta hotellista nyysimäni shampoo ja hoitoaine, nuo kuvan läpinäkyvät pikkupullot, merkiltään ADA-cosmetics. Taas voinkin sitten keskittyä kiukuttelemaan sitä, miksi Suomesta ei saa noita merkkejä, nuokin olivat tosi laadukkaita. Lisäksi poistoon toinen miesten dödö, pikkuhiljaa olen alkanut epäillä, että Herra Kirjoitus kylpee dödössä sen kainaloihin laittamisen sijaan. Pari kesää sitten ostamani Yves Rocherin tumman vihreä kynsilakka, joku kesäsävy Vert Noir, kului myös loppuun.
Meikkipussikin koki melkoisen mullistuksen talvea kohti siirryttäessä. Bodyshopin metsänvihreä runsaspigmenttinen ja runsaskimalteinen Neptune-luomiväri loppui. Olen käyttänyt sitä rajausvärinä ja hyvin on toiminut. Myös ripsiväri oli aika vaihtaa uuteen ja kun kaapista olin uutta ottamassa, tulikin käteeni pilalle kuivunut tapaus eli yhden sijasta poistoon kaksi ripsiväriä.
Kolme kuukautta ja 21 purtiloa -eipä ole paljon.
Jossain vaiheessa huomasin kipanneeni osan tyhjistä purtiloista suoraan roskikseen, mikä onkin varmaan ihan hyvä ratkaisu. Sinne menivät sekä Dermosilin jalkavoide, Oriflamen hunajasuihkugeeli että tyhjentynyt hammastahna, kirjataan ne nyt tähän, jotta pysyn selvillä, montako purkkia vuoden aikana tyhjenee.
Seuraava kuva kertoo sitten lisäpurkeista:
Doven suihkugeeliä on kulunut kokonainen iso pullo, samoin goldwellin syväpuhdistavaa shampoota, hoitoainetta on mennyt vain pikkutuubillinen (tuo schwartzkopfin hoitoainetuubi tuli hiusvärin mukana ja oli erittäin riittoisa), cliniquen Happy-niminen vartalovoide oli aika voimakas tuoksuinen ja jälleen kerran purkki Dermosilin dödöä "man energie"- tuoksulla. Tämä oli herra Kirjoituksen mielestä huipputuote, jossa oli mukava tuoksu, ei siis liene ihme, että kyseinen tuote on poistettu Dermoshopin valikoimasta.
Luotto huultenrajauskynäni otti ja loppui - tämän suhteen itken katkeria kyyneliä (kuten niin monen muunkin tuotteen), uutta ei saa mistään, sillä tämä oli Oriflamen jo myynnistä poistunutta refill-mallistoa. Väri sellainen tummaruskean punainen, riittävän tumma syksyksi, sopivan punainen kesäksi siis aivan täydellinen.
Tuosta Look by pipan puuterista aion kirjoittaa ihan oman jutun yhdessä toisen tuotteen kanssa eli tässä kohtaa tyydyn vain mainitsemaan sen tyhjentyneen.
Samoin tyhjentyneitä on Yves Rocherin pullossa ollut käsisaippua ja kaksi tuubia Provisor-käsivoidetta (jaa että miten niin meillä käytetään paljon käsirasvaa?).
Anytimen aluslakka kulahti myös loppuun, onneksi varastossa on vielä yksi. Kun se on loppu, on aika suunnata kauppaan.
Jos meillä käytetään paljon käsirasvaa, käytetään meillä myös paljon saippuaa. Kesän aikana tyhjentyi ihan kokonainen kolmen litran kannu.
Lisäksi tyhjäksi kuluivat viimeisimmältä Itävallan matkalta hotellista nyysimäni shampoo ja hoitoaine, nuo kuvan läpinäkyvät pikkupullot, merkiltään ADA-cosmetics. Taas voinkin sitten keskittyä kiukuttelemaan sitä, miksi Suomesta ei saa noita merkkejä, nuokin olivat tosi laadukkaita. Lisäksi poistoon toinen miesten dödö, pikkuhiljaa olen alkanut epäillä, että Herra Kirjoitus kylpee dödössä sen kainaloihin laittamisen sijaan. Pari kesää sitten ostamani Yves Rocherin tumman vihreä kynsilakka, joku kesäsävy Vert Noir, kului myös loppuun.
Meikkipussikin koki melkoisen mullistuksen talvea kohti siirryttäessä. Bodyshopin metsänvihreä runsaspigmenttinen ja runsaskimalteinen Neptune-luomiväri loppui. Olen käyttänyt sitä rajausvärinä ja hyvin on toiminut. Myös ripsiväri oli aika vaihtaa uuteen ja kun kaapista olin uutta ottamassa, tulikin käteeni pilalle kuivunut tapaus eli yhden sijasta poistoon kaksi ripsiväriä.
Kolme kuukautta ja 21 purtiloa -eipä ole paljon.
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Väinö ensimmäinen, keittiön kuningas
Äitini on ilmeisesti jossain kohtaa huomannut, että paistinpannumme ovat hieman kuluneita. Toinen on muuten hyvä, mutta teflonpinnoite on kovasta käytöstä kulunut, toinen puolestaan on pinnoitteeltaan erinomaisessa kunnossa, mutta jostain syystä vääntynyt - sillä ei voi siis paistaa kuin toisella puolella kerrallaan. Keskimääräisesti on siis yksi hyvä pannu, kun nuo kaksi huonoa laskee yhteen. Omelettipannu sentään on kunnollinen.
Äiti oli siis päättänyt korjata tilanteen ja lahjoitti meille keittiön kuninkaan. Tästä lähtien meillä paistaa Väinö ensimmäinen, keittiön kuningas. Väinö on Hackmannin valmistama ja ostettu K-kaupan keräilymerkeillä, sen oli kuulemma saanut puoleen hintaan, joten lohduttaudun sillä, etten tullut äidille kalliiksi.
Äiti oli siis päättänyt korjata tilanteen ja lahjoitti meille keittiön kuninkaan. Tästä lähtien meillä paistaa Väinö ensimmäinen, keittiön kuningas. Väinö on Hackmannin valmistama ja ostettu K-kaupan keräilymerkeillä, sen oli kuulemma saanut puoleen hintaan, joten lohduttaudun sillä, etten tullut äidille kalliiksi.
tiistai 4. lokakuuta 2011
Ompelupuuhastelua
Olen jo jonkin aikaa kärsinyt töissä pienistä kenkäongelmista, jotka itse asiassa eivät liity itse kenkiin vaan työpaikkani siivoushenkilöstöön. Jos tehdään pitkä tarina lyhyeksi, niin jokin aika sitten työpaikan pukuhuoneeseen tuli lappu, jossa kehotettiin säilyttämään ulkokengät pukukaapissa. Olisihan tuo periaatteessa mahdollista siis kenkien säilyttäminen kaapissa, siis olisi, jos ei sattuisi omistamaan kymmentä paria työkenkiä. Ne kun täyttävät täydelleen kenkien säilyttämiseen varatun tilan, jos oikein tunkisi, niin ehkä ne ulkokengät sinne vielä mahtuisivat, mutta kun minä en halua laittaa likaisia ja loskaisia työkenkieni päälle. Itse asiassa yököttää ajatuskin, että maantiekura valuisi pitkin säilytyksessä olevia kenkiäni.
Koska en tosiaan ole halunnut laittaa ulkokenkiäni kaappiin, ovat siivoojat maksaneet potut pottuina ja potkineet kenkäni syvälle pukukaapin alle. Mikä sinänsä minusta on lapsellista käytöstä, ymmärrän toki sen, että heillä on paljon työtä ja kiire ja he toivoisivat tuota toivetta noudatettavan, mutta jos sitä ei noudateta järjellisestä syystä - on sitä turha kostaa potkimalla asianomaisten kengät kaappien alle. Harkitsin ensin vakavasti siivoustyönjohdolle soittamista, mutta päätin antaa asian olla ja ratkaisin asian omalla tavallani.
Tästä se siis lähti: kasa raidallista kangasta, henkari, pahvia, ompelukone, lankaa ja sakset.
Tässä pari työvaihekuvaa. Kokosin "jutun" kahdesta kappaleesta, alaosaan ompelin kolme taskua, yläosaan yhden taskun ja toiselle puolelle henkarin tukikaistaleilla. Sitten yhdistelin kappaleet siis ylä- ja alaosan toisiinsa.
Viimeksi ompelin ylä- ja sivusaumat sekä käänsin työn ja tikkasin vähän lisää. Lopuksi tungin pahvin tuohon sisään ja tikkasin alasauman. Lopputulos oli sitten tämä.
Mitoilla tehty ja pukuhuoneeseen sopiva kenkälokerikko. Kävin viemässä lokerikon töihin heti kun sain sen valmiiksi. Siihen mahtuu hyvin kahdeksan paria kenkiä ja yhdeksännenkin sai tungettua extraksi. Kymmenes työkenkäpari täytyi pakata laatikkoon odottamaan.
Nyt mahtuu sitten taas ulkokengätkin kaappiin ja mun kenkieni pitäisi saada rauha siivoojilta.
Koska en tosiaan ole halunnut laittaa ulkokenkiäni kaappiin, ovat siivoojat maksaneet potut pottuina ja potkineet kenkäni syvälle pukukaapin alle. Mikä sinänsä minusta on lapsellista käytöstä, ymmärrän toki sen, että heillä on paljon työtä ja kiire ja he toivoisivat tuota toivetta noudatettavan, mutta jos sitä ei noudateta järjellisestä syystä - on sitä turha kostaa potkimalla asianomaisten kengät kaappien alle. Harkitsin ensin vakavasti siivoustyönjohdolle soittamista, mutta päätin antaa asian olla ja ratkaisin asian omalla tavallani.
Tästä se siis lähti: kasa raidallista kangasta, henkari, pahvia, ompelukone, lankaa ja sakset.
Tässä pari työvaihekuvaa. Kokosin "jutun" kahdesta kappaleesta, alaosaan ompelin kolme taskua, yläosaan yhden taskun ja toiselle puolelle henkarin tukikaistaleilla. Sitten yhdistelin kappaleet siis ylä- ja alaosan toisiinsa.
Viimeksi ompelin ylä- ja sivusaumat sekä käänsin työn ja tikkasin vähän lisää. Lopuksi tungin pahvin tuohon sisään ja tikkasin alasauman. Lopputulos oli sitten tämä.
Mitoilla tehty ja pukuhuoneeseen sopiva kenkälokerikko. Kävin viemässä lokerikon töihin heti kun sain sen valmiiksi. Siihen mahtuu hyvin kahdeksan paria kenkiä ja yhdeksännenkin sai tungettua extraksi. Kymmenes työkenkäpari täytyi pakata laatikkoon odottamaan.Nyt mahtuu sitten taas ulkokengätkin kaappiin ja mun kenkieni pitäisi saada rauha siivoojilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
