Ensisijaisesti himoni kohdistuu uusiin, juuri sitä tarkoitusta varten tehtyihin jumppavaatteisiin - nykyisellään olen käyttänyt juuri sitä, mitä kaapista on sattunut löytymään. Aion käyttää myös vastaisuudessa, niin kauan kuin kaappi pursuaa kauhtuneita t-paitoja ja virttyneitä verkkareita, ne saavat luvan toimia liikuntavaatteina ja uusia ostetaan vasta sitten, kun vanhat on käytetty eli ei minun ikänäni. Mutta ainahan sitä haaveilla voi.
Käsillä tekemisen halukin on nostanut päätään tässä pitkin viikkoja aina silloin tällöin, mutta jotenkin ei vain ole ollut aikaa tai ideaa, mitä tekisi. Nyt minulla on idea ja materiaali, enää ei puutu kuin aika tekemiseen.
Ostamisen haluni tyydyttämiseksi kävin tänään hakemassa VapaaValinnasta kerän Novitan Cannesia beigensävyisenä.
Tarkoitukseni on neuloa eko-tiskirätti ja samalla testata voisiko se toimia tänä vuonna joulukortin korvikkeena. Tuo lanka on bambu-, puuvilla-, akryylisekoitetta, joten uskon sen soveltuvan ihan hyvin tähän tarkoitukseen. Minut ajoi tähän ratkaisuun oma typeryyteni, menin pyyhkimään tavallisella rätillä tiskipöydälle levinnyttä mustikkamehua. Sehän iski rättiin kiinni kuin juutalainen rahaan, eikä millään irti. Eikä tuollaista tavallista tiskirättiä uskalla kovin kuumassa pestä eli roskiinhan tuo oli pakko pistää, sen verran rumannäköiset jäljet siihen jäi - saivat rätin näyttämään kestosti likaiselta, vaikka olisi ollut juuri pesty.
Muistin lukeneeni jostain blogista näistä kestoräteistä ja hetken surffaamisella tietoa olikin jo sen verran, että oli pakko lähteä lankakauppaan. Katsotaan kauanko kerä saa olla rauhassa, ainakin muutaman tunnin vielä, kun on pakko käväistä töissä välissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti