Uudenvuoden lupausten aika on taas lähestymässä. Tällä kertaa olen päättänyt tehdä vain yhden uuden vuoden lupauksen: lakkaan hötkyilemästä, enkä ala koohottamaan minkään suhteen, ei mitään uusia superhehkutuksia. Tarkoittaa myös sitä, että ei mitään turhia toistuvia lupauksia, mitä en kuitenkaan aio pitää tai onnistu pitämään.
Toinen lupaus voisi olla se, että nostan polvet kuvainnollisesi leukaan ja käperryn siihen. Ja teen niin juuri niin usein kuin siltä tuntuu. Jos ei huvita, niin ei huvita. Hoida pakollinen ja selviä siitä, se saa luvan olla ensi vuoden mottoni.
Jotenkin muutaman päivän harkinnan jälkeen tekee mieleni listätä listalle jälleen ostamattomuutta, ainakin kenkien, kosmetiikan ja lankojen osalta (eli taas kerran olen kuitenkin hötkytemässä johonkin suuntaan). Vaikuttaneeko sitten mielipiteeseeni se, että seurattuani naamakirjassa erään kaverini loputtomia hankintoja (juu, tiedän, olen maininnut asiasta monta kertaa, mutta kun niitä esittelyitä tulee useampi uusi vastaan aina kun avaan naamakirjan. Ja aina ärsyttää yhtä paljon, tekisi niillä sitten kans jotain, eikä vaan hamstraisi turhaan - hän ei koskaan esittele mitään uutta tekemäänsä vaan jos jotain on "tehty", on kyseessä vuosia vanhan muiston nosto eli uskon, että jos hän jotain tekisi, hän myös sen esittelisi eikä vaan aina niitä samoja vanhoja vuosi toisensa jälkeen), olen entistä enemmän minimalististen hankintojen ja nuukailun kannalla. Pyrinpä sitten taas jälleen kerran vuonna 2024 siihen, että ostetaan mahdollisimman vähän tavaraa. Niin, mikäli se siis onnistuu hötkyilemättä.
Tiedostan kyllä, miten vaikeaa tuo minimalistinen ostaminen on, koska niitä tarpeita ja "tarpeita" varmasti matkan varrella syntyy. Mutta oikeasti aika kauas on päästy siitä ajasta kun posti kantoi kasakaupalla paketteja meille. Alla oleva kuva on vuodelta 2016, ja sinä vuonna postiluukku todellakin kolisi. Tämä kuvassa oleva kasa on ehkä yksi kahdeskymmenes osa - tai jopa vähemmän- sinä vuonna saapuneista posteista, mutta koska kyseessä on yhden ainoan päivän postisaalis, on se mainitsemisen arvoinen.
"Ota omista kaapeista ja käytä sieltä" on ihan käypäinen neuvo myös ensi vuodelle. Samalla voi myös tosissaan miettiä sitä, miten paljon esimerkiksi maalta vielä paljastuu yllätyksiä eli siis tavaroita, tavaroiden perään, kun alan käydä läpi laatikoita ja kaappeja. Tuntuu, että entistä enemmän on niitä loppuelämän varastoja, kun sitä tavaramäärää miettii. Nuukailijahan on siitä vaan tyytyväinen, kun kaikkea on valmiiksi, eikä mitään tarvitse ostaa.
Jospa siis 2024 teemat olisivat "ole hötkyilemättä", "hoida vain pakollinen", "ole armollinen itsellesi" ja "nauti elämästä". Eikös tuossa ole yhdelle vuodelle ihan riittämiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti