Minulle marraskuu on vuoden kuukausista ehdottomasti kahdenneksitoista suosituin - lainaus Reijo Mäen dekkarien yksityiskyttä Jussi Varekselta, joka sen sijaan on kestosuosikkini. Marraskuu on aina ollut kestoinhokkini, vuoden pimein, kylmin ja paskin aika. Sille ei vaan voi mitään. Marraskuu on kuoleman kuukausi ja minun elämästäni tämä kuukausi poikkeuksetta tappaa ilon.
Olen päättänyt hyökätä marraskuuta vastaan työnteolla. Jos asun töissä, en ehkä ehdi huomata, että on marraskuu.
1.viikko
Pidin lupaukseni ja aloitin marraskuun ylimääräisellä työpäivällä, tälle viikolle on yötöiden lisäksi luvassa myös toinen ylimääräinen työpäivä. Eli vanhalla tutulla kaavalla "töitä, sukankutomista, töitä, Potteria, töitä ja sukankutomista sekä töitä" mennään.
Valitsin otsikon marraskuun ensimmäisen päivä tunnelman mukaan, mutta toisen päivän iltana tuli sitten harrastusrintamalta ihan otsikonmukaisia uutisia. Rakas harrastuspelini Harry Potter Wizards Unite on tullut tiensä päähän, se lopetetaan tammikuun viimeisenä päivänä. "Sorry, yritetään saattaa tarina fiksusti loppuun, vapautetaan kaikki mahdollinen, jotta pelaaminen loppuaikana olisi kivaa ja helppoa" oli se yksinkertainen viesti, mitä peliä ylläpitävältä firmalta tuli. Olihan tässä viimeaikoina ollut aistittavissa ylläpidollisia ongelmia ja vähenevää kiinnostusta bugien korjaamiseen. Näiden parin vuoden aikana peliporukasta on tullut kavereita, osasta ihan naamatuttuja, osasta virtuaalikavereita, joten menetys tuntuu silläkin rintamalla. Minusta on aina ollut hauska saada pelilahjoja mitä erilaisimmista paikoista, niitä kuvia kun on niin kiva katsella.
Nyt on sitten kolme kuukautta aikaa tehdä päätös jatkosta: lähdenkö sittenkin mukaan uuteen peliin (ilmeisesti porukka on valitsemassa Jurassic world alivea seuraavaksi peliksi) vai teenkö niinkuin ensinnä ajattelin eli pelaan tammikuun ihan hulluna peliajan kellottaen. Helmikuun alusta käytän sitten vastaavan ajan järkevästi eli kuntosalilla käymiseen ja kaappien siivoamiseen.
2. viikko
Jälleen kaksi ylimääräistä työpäivää tälle viikolle. Ensimmäinen kunnon marraskuinen myräkkäkin osui tähän viikkoon. Kun on raahautunut alusvaatteita myöten märkänä kotiin töistä, niin ei todellakaan tee mieli lähteä ulos kuin aivan pakon edestä. Tilaussukat etenevät raita kerrallaan ja olin kyllin hullu luvatakseni vielä toiset (tosin ihan perussukat) jouluksi - todellakin aloitan helmikuussa sen EIn sanomisen kurssin.
Toisaalta kaipaan kyllä jotain järkevää tekemistä, sillä Potterin pelaaminen ei enää lopetustiedon jälkeen ole kiinnostanut lainkaan samassa mitassa kuin ennen. Onneksi sentään pääsee pelaamaan kavereiden kanssa lautapelejä, niin se tuo iloa tähän harmauteen. Lautapeli-ilta vaihtui sairastapauksen takia burgeri-treffeiksi Ievuskaisen kanssa, mutta jotain piristystä iltaan kuitenkin.
3. viikko
Lomaviikko eli olen taas kolme päivää töissä ja pari päivää lomailen. Kävimme Herra Kirjoituksen kanssa loman alussa syömässä ulkona, koska huomasin, miten hänelle iski ateriakateus minun ja Ievuskaisen "pikkujouluista". Pari muutakin nouto/roskaruokailua tuli tehtyä, kun ei vaan huvita laittaa ruokaa - viimeksi sunnuntai-iltana mässytettiin mozzarellatikkuja.
Kudoin työkaverin tytölle parit sukat ja sain lähetettyä suururakkani tilaajalleen. Kovin tyytyväiseltä vaikutti ja itsekin olin sitä mieltä, että paljon työtä, mutta nätit olivat.
Viikonloppuna maalla viriteltiin joulukuusi valmiiksi ulos, laitettiin lintulaudat valmiiksi ja puuhattiin muuta pientä.
4.viikko
Paluu töihin, viisi aamua ja irvistelyä - minä ja marraskuiset aamut, me nyt vaan ei olla kavereita. Menneitä saavutuksia ihaillen kuittasin työvuorolistan, jossa oli sen verran ylitunteja, että verottaja kiittää ja minä saan selityksen sille, miksi minusta on tuntunut siltä, että asun töissä - niin kuin oli tarkoituskin. Jotta tahti pysyisi samana tein vielä yhden ylimääräisen vuoron, mikä tarkoitti kahta pitkää päivää viiteen päivään. Harkitsen, että ottaisinko ensi viikolla vielä maanantain ylimääräisen vuoron.
Ruokavaliota pistettiin vähän parempaan kuosiin, ei noutoruokaa, ei jokapäiväistä karkkipussia tai muutakaan. Tosin lauantaina oli sitten tämän kauden ainoat tämän vuoden puolella vietettävät pikkujoulut eli siellä sitä ruokaa ja juomaa tuli sitten enemmän ja vähemmän mussutettua.
Pitäisi ehkä harkita vähän tarkemmin noita otsikon valintoja, sillä ikävästi ne alkavat toteuttaa itseään. Sunnuntaina sain suru-uutisen, isän ainoa elossa ollut sisar oli nukkunut pois. Ihan kirjaimellisesti nukkunut keinutuoliin, joten sikäli lähtö oli kaunis ja rauhallinen. Jotenkin vaan tuntuu niin järkyttävältä, että heitä ei enää ketään ole, vaan koko perhe on poissa. Yhden sukupolven tarina loppui Maire-tädin myötä, hän oli 95-vuotias, joten siinä todellakin oli melkoisen pitkä elämänkaari.
5.viikko
Marraskuun viimeiset kaksi päivää. Kaksi pitkää työpäivää eli vähän lisä- ja ylitöitä taas kehiin. Olen siis lunastanut lupaukseni siitä, että tapan marraskuun tekemällä töitä. Kyllä niitä on todellakin tullut tehtyä enemmän ja vähemmän.
Kotityöt ja muut ovat jääneet rempalleen, mutta pääasia on se, että marraskuusta on jälleen kerran selvitty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti