torstai 30. huhtikuuta 2020

Hurja huhtikuu

Kulunut alkuvuosi on ollut jotain sellaista, minkä suhteen alkavat sanat jo loppua: isän poismeno ja siihen liittyvät asiat, Herra Kirjoituksebn isän sairastaminen, korona, matkan peruuntuminen ja siihen liittyvä harmistus sekä nyt viimeisenä autokolari.


1. viikko
 Jouduimme parin tyttösen peräänajon kohteiksi, ei ilmeisesti riittänyt parin viikon ajokokemus siihen, että olisi tarkkaillut liikennettä riittävästi haastavassa tilanteessa, jossa olisi pitänyt katsoa edessä olevia autoja, liikenneympyrän liikennettä, räplätä kännykkää, säätää poppivehkeitä ja puhua kaverille tai jotain... Kaks ensimmäistä on faktaa, loput vain kukkahattutädin arvailuja. Lopputulema on kuitenkin se, että Herra Kirjoituksen auto on naarmuilla ja tyttösen moppe kärsi vähän enemmän. Tietenkin soitin hätäkeskukseen, koska halusimme poliisin paikalle (jotta ei tarvitse jälkikäteen alkaa väittämään vanhempien kanssa siitä, kuka ajoi ja miten) ja ambulanssin tietty myös tarkistamaan kaikkien voinnit. Kaikki vaikuttivat olevan ok, mutta olkapääni alkoi oireilla myöhemmin illalla/yöllä, joten jouduin kuitenkin käymään lääkärissä. En pyytänyt, enkä saanut sairaslomaa, mutta lääkkeitä kirjoitti. Siinä se sitten mieleenjäävin kokemus huhtikuun ensimmäiseltä viikolta. Lisätään hommaan vielä keväinen suursiivous ja työt, niin eipä siinä sitten paljon muuta ohjelmaa tarvittukaan.

2. viikko
äsiäisviikko eli lisää siivousta ja töitä, vuorossa ja vuorotta. Sain yhden ylimääräisen yövuoron pääsiäsipyhiin eli lompakko kiittää. Rahaa kyllä sitten vastaavasti poltettiin noutoruokaan, koska päätimme, että nyt on aika kannattaa paikallisia yrittäjiä (toinen syy toki se, että en paljon jaksanut enkä halunnut yövuorojen välissä käyttää aikaa kokkailuun.). Positiivinen fiilis, siisti koti, hyvää ruokaa - no ei ehkä riittävästi lepoa, mutta se on sitten toinen juttu.

3. viikko
Omasta halustani jatkoin heti yövuorojen jälkeen aamuun ilman vapaapäivää ja se kyllä tuntui. Toisaalta noiden kahden aamun jälkeen odotti "palkinto" eli neljä vapaata ja kolmen viikon loma. Palkkapävä osui tälle viikolle ja tilinauha kertoi, että töissä on tullut viihdyttyä. Siirryin noutoruoasta omiin kokkauksiin ja väänsin ensimmäisenä vapaapäivänä ruokaa loppuviikoksi, jotta ei aina tarvitse olla laittamassa ruokaa ja tiskaamassa.

4. viikko
Se on sitten loma. Maanantai-iltana olisimme lähteneet junalla kohti Helsinkiä ja tiistaina lentäneet... No, turha kaatunutta maitoa on itkeä. Nyt ei lähdetä yhtään mihinkään ja se on pakko hyväksyä, vaikka miten olisi toivonut, halunnut ja odottanut. Elämä meni vähän totutellessa uuteen tilanteeseen eli noutoruokaa, kotihommia, HPWU:n pelaamista, valvomista myöhään ja nukkumista pitkään.

5. viikko
Jatketaan lomailua edellisen viikon mallilla, ei mitään mainittavaa kerrottavaa. Ruokahävikki on pysynyt nollassa, simaa on tehty vapuksi ja ruokaa muuten varalle. HPWU:ssa piisaa puuhasteltavaa, on eventiä ja community daytä eli pistetään tossuja jalkaan ja lenkkeillään, kun juuri muuta ei voi tehdä.
 

maanantai 27. huhtikuuta 2020

Korona-ajan lomailua

Ensimmäinen lomaviikko takana ja aika erilaista tämä on ollut kuin lomaa ensimmäisen kerran kalenteriin merkitessä mietin. Jos aloitetaan tärkeimmästä, niin on sentään aurinkoa näkynyt, mutta lämpötila on surkuteltavan alhainen ja kevät myöhässä eli se ei ilahduta, mutta auringonpaiste pitää mielialan kohtuullisen korkealla.

On nukuttu myöhään ja valvottu pitkään, katsottu ne tallennetut ohjelmat, jotka on pitänyt katsoa joskus, mutta ennen tätä sitä "joskus" aikaa ei ole ollut. Ruokahuolto on ollut melko normaalia eli vähän on haettu noutoruokaa, mutta suurin osa on syöty allekirjoittaneen kokkauksia. Se taas tarkoittaa sitä, että loma ei juuri eroa arjesta, kun kotihommia riittää. Tähän toki vaikuttaa se, että Herra Kirjoitus ehti tehdä 5 viikkoa etätöitä ennen lomaa. Kun on tottunut siihen, että itselle voi napata kaapista vähän mitä sattuu evääksi, kun se toinen kuitenkin voi syödä työpaikkaruokalassa kunnolla, onkin nyt joutunut huolehtimaan siitä, että sitä kunnon lounasruokaa on tarjolla kotonakin. Kokkaamista ja tiskaamista on riittänyt enemmän kuin omiksi tarpeiksi jo ennen loma-aikaa.

HPWU:ta on pelattu paljon ja vähän enemmän, kahdestaan ja turvavälein porukalla. Muutama lajitteluhattu on edelleen hakusessa, mutta pisteitä on kertynyt mukavasti.

Mikäli tehdään karkea listaus plussista ja miinuksista, se menee suunnilleen näin.
Plussia ovat:
1) kotikaupunki tulee tutuksi, koska ulkoilu on harvoja sallittuja harrasteita
2) saa nukkua pitkään
3) voi ulkoilla, koska sitä ei ole rajoitettu
4) saa pelata HPWU:ta paljon
5) mitään tavaroita ei tule ostettua (koska mikään paikka ei ole auki)
6) ruokahävikkiä on helpompi hallita, koska kaupassa tulee käytyä harvoin

Miinuspuolina:
1) Ravintoiloihin ei pääse syömään
2) Mihinkään kulttuurikohteisiin  (museot, teatterit, elokuvat) ei pääse
3) Kavereita ei voi tavata
4) Rahan menoa ei voi estää
5) Tylsyys iskee
6) Loputtomat kotityöt

Miinuspuolten neloskohtaa pitänee avata vähän tarkemmin, vaikka se on toisaalta itsestään selvyys. Koska ollaan kotona (eikä isoa osaa valveillaoloajasta vietetä töissä) kuluu enemmän perustarvikkeita kuten vessapaperia, vettä ja puhdistusaineita. Myös ruokahuolto pyörii pitkälle kodin ympärillä, koska noutoruoka nyt vaan ei ole sama kuin ravintolassa syöminen. En myöskään ole jaksanut miettiä sitä, että pitäisi jättää herkut pois, joten niihin on käytetty rahaa aivan liikaa, koska loma ja koska korona (eli huvit ovat kovin vähissä ja täytyy nauttia siitä, mistä pystyy). Toisaalta tiedostan kyllä sen, ettei siellä reissussa ilmaiseksi olisi eletty eli todennäköisesti vähemmän kuluu rahaa täällä kuin siellä, vaikka herkkuja ja noutoruokaa syötäisiinkin normaalia useammin. Tämäkin on vähän hassua, sillä tämä nykyinen "useammin" on kuitenkin harvemmin kuin esimerkiksi puoli vuotta tai vuosi sitten "tavallien määrä", jotain kehitystä siis on tapahtunut. Meidän perheessämme kokkaus ja tiskaus ovat hyvin pitkälle minun vastuullani, joten ehkä eniten tässä harmittaa se, ettei loma tuonut muutosta kotitöihin, vaan pikemminkin se on lisännyt kotitöiden määrää ja tarkoittaa loputonta tiskaamista ja ruoanlaittoa.

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Jossittelua

Jos maailma olisi ihana ja oikeudenmukainen paikka, jos koronaa ei olisi ja jos kaikki olisi mennyt niin kuin olimme Herra Kirjoituksen kanssa haaveilleet, istuisin nyt lentokoneessa matkalla kohti etelän lämpöä. Mutta koska maailma on arvaamaton, niin istun kotona, katselen ulos räntäsateeseen ja olen ärtynyt. Minua harmittaa se, etten pääsekään pois tutuista ympyröistä, se etten pääse nauttimaan erilaisesta kulttuurista ja erilaisesta ruoasta, ennen kaikkea jään kaipaamaan lämpöä ja aurinkoa. Tunnustettakoon, etten välttämättä olisi niin ärtynyt, jos ulkona olisi sellainen sää kuin tähän vuoden aikaan kuuluisi eli kaunis ja keväinen. Sen sijaan en voi ymmärtää sitä, miksi lumi tulee nyt, huhtikuussa, eikä silloin kun sen kuuluisi eli talvella.

Varmasti joku on sitä mieltä, ettei tällaisena aikana saisi surra sitä, että joutuu jättämään matkan välistä, kun on kuitenkin terve ja turvassa. Tajuan sen, että tuokin on etuoikeus, mutta ei se silti estä minua harmittelemasta tapahtunutta. Missään tapauksessa en aio katsoa edellisen matkan kuvia, se ei saa aikaan kuin suuremman ärtymyksen.

Jatkan siis jossittelu linjalla: jos tästä joskus selvitään, niin ihan varmasti aion matkustaa etelän lämpöön heti kun se on mahdollista.

torstai 2. huhtikuuta 2020

Koska korona

Työkaverieni kanssa olemme viljelleet aika mustaa huumoria aiheesta korona, koska jostainhan sitä on iloa revittävä. Siinä vaiheessa kun suojainten riittävyys oli uutisena kaikissa medioissa, menin jakamaan linkin, jossa Heinolan kaupunki jakoi kasvosuojaimen ompeluohjeet. Heitin vitsinä, että siinä sitten meille työtä, jota vois tehdä etänäkin. Yks työkavereista ilmoitti heti käyttävänsä suojainta, jos saa pääkallokuvioisen.

Olin yövuorojen jäljiltä juuri sopivan väsynyt, että päätin toteuttaa moisen hullutuksen. Mulla piti olla (ja olen edelleen varma, että on jossain) pääkallokuvioista kangasta, mutta en löytänyt sitä tähän hätään mistään, oli siis pakko alkaa sooloilemaan.


Kasvosuojassa käytin sisämateriaalina vanhaa lakanaa ja pintana teknistäkangasta. Kallot ovat vanhaa heijastinliiviä ja rusetti laatikosta löytyneestä pitsin jämästä. Ensimmäisessä kuvassa maski vielä laskostamatta ja toisessa kuvassa käyttövalmiina.