Tunnustan, olen jokseenkin täydellisesti hurahtanut Wizard uniteen ja viime aikoina käyttänyt suuren osan vapaa-ajastani siihen. Turhaa, niin turhaa, toisaalta äärimmäisen rentouttavaa ja toisaalta myös turhauttavaa, kun niitä himottuja juttuja ei vaan löydy.
Positiivista pelissä on toki se, että siinä tulee pakostakin käveltyä ainakin jonkin verrran. Myönnetään, että sen jälkeen, kun myös Herra Kirjoitus koukuttui tuohon, olemme "saalistaneet" myös autolla eli etsineet uusia hyviä paikkoja, joista löytyy enemmän koottavia tavaroita kuin kotoa. Herra Kirjoitus on tasolla 16, mutta hän onkin aloittanut vasta viikko sitten eli hän pelaa huomattavasti enemmän tosissaan kuin minä silloin alussa. No toisaalta hän on myös onnistunut vältttämään kaikki ne sudenkuopat, mitä minä tyhmyyksissäni ja osaamattomuuksissani kahlasin läpi eli eteneminen on ollut senkin vuoksi nopeampaa. Varsin räjähtävän alun pisteiden keräämiseen hän sai siinä vaiheessa, että teki rekisteröitymisensä Day of the Dragonsin aikaan ja minä kokosin hänelle 10 000 pisteen arvosta lohikäärmeitä samalla kun kokosin niitä itsellenikin.
Myönnetään, että pelaamisesta on tullut jonkinlainen kilpajuoksu, minä yritän pysyä edellä ja Herra Kirjoitus tulee perässä, minkä ehtii. Tällä hetkellä siis olen tasolla 32 ja saavuttanut sen, mitä alun perin ajattelin. Ensi haaveeni kun oli ylipäänsä päästä tasolle 20 ja sitten tasolle 30 ennen lumen tuloa. Vielä en uskalla toivoa, että olisin tasolla 35 ennen vuoden vaihdetta, koska tarkoitukseni on pikemminkin vähentää kuin lisätä pelaamista. Muuta ruutuaikaa tuo on kyllä vähentänyt, ei juuri tule oltua naamakirjassa eikä edes blogissa, kun pitää jahdata itse soittavaa harppua tai Fenix-lintu Fawkesia.
torstai 12. syyskuuta 2019
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti