Edellisten parin kuukauden poistosaldo jäi todella pieneksi, eikä parempaa ole näkyvillä syksyynkään.
1) 2 kpl mattoja(myyty 10€)
2) 4 kpl kirjoja (annettu)
3) 3 kerää lankoja (myyty 14€)
4) paketti lankoja (myyty 14€)
5) kahvipusseja (lahjoitettu)
6) askatelutarvikkeita (lahjoitettu)
7) 7kpl kosmetiikkapoistot
8) kettukengät (vaihdettu kahviin)
9) viherkasvipistokkaat (vaihdettu kahviin)
10) farkut (lahjoitettu)
11) jeggingsit (lahjoitettu)
12) sytykeruusuja (vaihdettu kahviin)
Kovin oli huono saldo näidenkin kuukausien ajan. Vain 24 poistoa kahden kuukauden aikana, tosin minulla on tunne, ettei kaikkia ole tullut listattua, vaikka olen koettanut kaikki kirjata. Vuoden alusta siis yhteensä 559 + 24 poistoa eli 583.
tiistai 31. lokakuuta 2017
maanantai 30. lokakuuta 2017
DIY sukat, kerrrankin kunnollinen kierrätysidea
Minusta on viime aikoina tuntunut, että kaikki kierrätysideat, mihin olen netissä törmännyt ovat olleet kynäpurkkeja, tuikkukippoja ja muita vastaavia koriste-esineitä. En tarkoita sitä, etteikö kierrätys olisi noissakin hienoa, mutta kun nuo eivät ole minulle tarpeellisia, niin en osaa arvostaa niitä oikein. Minä kun en polta tuikkuja ja pidän kynäni kaapissa, niin ne eivät kummoista purkkia tarvitse. Ylipäänsä on pakko tunnustaa, että kovinkaan paljon lämpiä koriste-esineille olkoot sitten tuunattuja tai eivät.
Tämän vuoksi olinkin enenmmän kuin positiivisesti yllättynyt, kun löysin VillaNanna-blogista kierrätyssukkien ohjeen. Sellaisen ohjeen, joka oli jotain muuta kuin langasta kudotut sukat, joita tässäkin blogissa on vilissyt enemmän ja vähemmän. Tämä ohje kun oli ommeltuihin sukkiin, tai jos ollaan tarkkoja, ohjeita on useampi kuin yksi. Tätä kirjoittaessani kolmen sarjasta on julkaistu kaksi ja molemmat vaikuttavat enemmän kuin mielenkiintoisilta.
Osa yksi löytyy täältä ja osa kaksi täältä.
Ihan varmasti aion kokeilla ja mielessäni jo hehkutin, että jälleen yksi asia, jota ei enää tarvitse kaupasta ostaa. Omasta kaapista varmasti löytyy noihin materiaalia, kun vain sukkalaatikossa on sen verran tilaa, että sinne voi uusia ommella. Jos nyt jostain syystä sattuisi niin käymään, että omat materiaalivarastot ehtyisivät, niin noihin saa ihan varmasti ilmaismateriaalia, kun lupaa ottaa vastaan lasten pieneksi jääneitä vaatteita tai aikuisten kestotahtaisia tai muuten roskiin menossa olevia vanhoja paitoja.
Julkaisen omat tekeleeni sitten aikanaan, nyt tyydyn vain ihastelemaan Melissan aikaansaannoksia ja kehittelemään hulluja idoita siitä, mistä kaikesta sukkia voisikaan tehdä. Jokin aika sitten esittelemäni harakan hamstraukset oli tarkoitettu ainakin osittain sukkamateriaaliksi, mutta saa nähdä, onko minulla koskaan kuparinkimaltavia sukkia.
Tämän vuoksi olinkin enenmmän kuin positiivisesti yllättynyt, kun löysin VillaNanna-blogista kierrätyssukkien ohjeen. Sellaisen ohjeen, joka oli jotain muuta kuin langasta kudotut sukat, joita tässäkin blogissa on vilissyt enemmän ja vähemmän. Tämä ohje kun oli ommeltuihin sukkiin, tai jos ollaan tarkkoja, ohjeita on useampi kuin yksi. Tätä kirjoittaessani kolmen sarjasta on julkaistu kaksi ja molemmat vaikuttavat enemmän kuin mielenkiintoisilta.
Osa yksi löytyy täältä ja osa kaksi täältä.
Ihan varmasti aion kokeilla ja mielessäni jo hehkutin, että jälleen yksi asia, jota ei enää tarvitse kaupasta ostaa. Omasta kaapista varmasti löytyy noihin materiaalia, kun vain sukkalaatikossa on sen verran tilaa, että sinne voi uusia ommella. Jos nyt jostain syystä sattuisi niin käymään, että omat materiaalivarastot ehtyisivät, niin noihin saa ihan varmasti ilmaismateriaalia, kun lupaa ottaa vastaan lasten pieneksi jääneitä vaatteita tai aikuisten kestotahtaisia tai muuten roskiin menossa olevia vanhoja paitoja.
Julkaisen omat tekeleeni sitten aikanaan, nyt tyydyn vain ihastelemaan Melissan aikaansaannoksia ja kehittelemään hulluja idoita siitä, mistä kaikesta sukkia voisikaan tehdä. Jokin aika sitten esittelemäni harakan hamstraukset oli tarkoitettu ainakin osittain sukkamateriaaliksi, mutta saa nähdä, onko minulla koskaan kuparinkimaltavia sukkia.
sunnuntai 29. lokakuuta 2017
Ruusuvesitestaus
Tarkoitukseni oli tehdä DIY ruusuvesitestaus vasta siinä vaiheessa, kun kasvovesipulloni olisivat tyhjentyneet. Nyt kuitenkin kävi niin, että vanhempieni tasavuosijuhlissa oli pöytäkoristeina ruusuja, jotka olisivat menneet juhlien jälkeen roskiin. En voinut vastustaa kiusausta, vaan nappasin ruusuista viisi mukaani.
Nypin terälehdet irti kukkasista ja revin palasiksi. Kaadoin päälle kaksi desiä kiehuvaa vettä, sekoittelin vähän ja odotin parikymmentä minuuttia.
Sitten kaadoin mössön kahvinsuodattimeen valumaan. Myönnetään, että se oli melkoista suttaamista johtuen vääränlaisesta valutusalusta valinnasta.
Tuloksena oli kauniin keltaista nestettä. Sävy on juuri sellainen, että sisältö näyttää ihan joltain muulta kuin ruusuvedeltä.
Pullot sijoitin jääkaappiin odottamaan käyttöä. Hetihän tuo täytyy käyttöön ottaa, koska ei säily jääkaapissakaan kovin kauaa.
Nypin terälehdet irti kukkasista ja revin palasiksi. Kaadoin päälle kaksi desiä kiehuvaa vettä, sekoittelin vähän ja odotin parikymmentä minuuttia.
Sitten kaadoin mössön kahvinsuodattimeen valumaan. Myönnetään, että se oli melkoista suttaamista johtuen vääränlaisesta valutusalusta valinnasta.
Tuloksena oli kauniin keltaista nestettä. Sävy on juuri sellainen, että sisältö näyttää ihan joltain muulta kuin ruusuvedeltä.
Pullot sijoitin jääkaappiin odottamaan käyttöä. Hetihän tuo täytyy käyttöön ottaa, koska ei säily jääkaapissakaan kovin kauaa.
maanantai 23. lokakuuta 2017
Minun minimalistipelini
Koska on jo moneen kertaan tullut todistettua, että minä en ole mitenkään omillani poista x-määrä tavaroita päivässä/kuukaudessa/vuodessa haasteissa, päätin käynnistää omanlaiseni minimalismipelin. En tosin takaa, että olisin kovin hyvä tässäkään, mutta yritetään.
Tämän minimalismipelin ajatuksena on torpata sisääntuleva tavaravirta. Määrittelen siis jokaiselle viikolle yhden uuden "tätä en osta tällä viikolla"- tavararyhmän aikaisempien lisäksi. Mietin pitkään tätä jaottelua, mutta tulin siihen tulokseen, että tavarakategoriat olisi pitänyt pilkkoa liian pieniksi palasiksi, jos jokaiselle päivälle olisi pitänyt määritellä omansa, niinpä mennään ryhmä viikossa systeemillä. Ryhmät voivat olla isompia tai pienempiä, mutta kuitenkin sen verran selkeästi rajattuja, että ostolakon noudattamista on helppo seurata.
Toki myönnän, että noilla pääsee jonkin verran kikkailemaan, kun valitsee alkuun niitä epätodennäköisempiä ostettavia ja loppuun vastaavasti sitten niitä, mihin todennäköisimmin lankeaa, mutta tällä nyt sitten kuitenkin mennään. Hankintoihin lasketaan koko talouden ostot eli tätä ei voi kiertää vaatimalla Herra Kirjoitusta käymään kaupassa. Toisaalta en myöskään voi vaatia häntä olemaan ostamatta listanmukaisia juttuja, mutta pyrin siihen, ettei noita osteta, jos se ei ole välttämätöntä, enkä ainakaan itse osta niitä. Todettakoon myös se, että en kikkaile kategorioilla joita ei osteta eli en listaa lp-levyjä, koska niiden hankinta meille ei ole todennäköistä, kun ei ole soitintakaan. Sen sijaan CD ja DVD-levyt voin listata, kun niitä meiltä löytyy enemmän ja vähemmän ja niitä satunnaisesti ostetaankin.
Alkuun käytettävissä on yksi villi kortti kuukauteen ensimmäisten kolmen kuukauden ajan, puoleen vuoteen asti kolme per kaksi kuukautta ja sitten kaksi kuukaudessa. Nuo villit kortit on vähän pakko ottaa käyttöön, koska ei ole kovin kiva, jos vaikka vessapaperi loppuu keskenkaiken, kyllä sitä on pakko hankkia lisää - tosin en kyllä edes ollut ajatellut listata kyseistä tuotetta rajoitettujen piiriin, mutta tuli nyt ensimmäisenä esimerkkinä mieleen. Voisin vaikka palkita itseäni jollain kivalla ei-tavaralla, jos onnistunut jättämään kuukauden villit kortit käyttämättä.
Eli siis lyhyesti; yksi lisäkategotia viikossa ostamattomien listalle, haasteen kestoksi kuvittelen vielä tässä vaiheessa vuoden 2018 loppua, mikä tarkoittaisi yli 60 kategoriaa "ei saa ostaa tavaroita".
Tälle vuodelle viikkoja jää 11, joten päätin listata ne jo kaikki valmiiksi
1) roskapussit
2) juomalasit
3) aterimet
4) astiat
5) matot
6) kalusteet
7) vuodevaatteet (tyynyt, peitot, patjat, vaikka viimeksimainittu ei sinällään vuodevaate olekaan)
8) vuodetekstiilit (tyynyliinat, lakanat)
9) koriste-esineet
10) muut kodin tekstiilit (verhot, päiväpeitteet jne)
11) joulukoristeet
Jospa tuolla pääsisi alkuun, pitää sitten vuodenvaihteen jälkeen miettiä, miten jatketaan.
Tämän minimalismipelin ajatuksena on torpata sisääntuleva tavaravirta. Määrittelen siis jokaiselle viikolle yhden uuden "tätä en osta tällä viikolla"- tavararyhmän aikaisempien lisäksi. Mietin pitkään tätä jaottelua, mutta tulin siihen tulokseen, että tavarakategoriat olisi pitänyt pilkkoa liian pieniksi palasiksi, jos jokaiselle päivälle olisi pitänyt määritellä omansa, niinpä mennään ryhmä viikossa systeemillä. Ryhmät voivat olla isompia tai pienempiä, mutta kuitenkin sen verran selkeästi rajattuja, että ostolakon noudattamista on helppo seurata.
Toki myönnän, että noilla pääsee jonkin verran kikkailemaan, kun valitsee alkuun niitä epätodennäköisempiä ostettavia ja loppuun vastaavasti sitten niitä, mihin todennäköisimmin lankeaa, mutta tällä nyt sitten kuitenkin mennään. Hankintoihin lasketaan koko talouden ostot eli tätä ei voi kiertää vaatimalla Herra Kirjoitusta käymään kaupassa. Toisaalta en myöskään voi vaatia häntä olemaan ostamatta listanmukaisia juttuja, mutta pyrin siihen, ettei noita osteta, jos se ei ole välttämätöntä, enkä ainakaan itse osta niitä. Todettakoon myös se, että en kikkaile kategorioilla joita ei osteta eli en listaa lp-levyjä, koska niiden hankinta meille ei ole todennäköistä, kun ei ole soitintakaan. Sen sijaan CD ja DVD-levyt voin listata, kun niitä meiltä löytyy enemmän ja vähemmän ja niitä satunnaisesti ostetaankin.
Alkuun käytettävissä on yksi villi kortti kuukauteen ensimmäisten kolmen kuukauden ajan, puoleen vuoteen asti kolme per kaksi kuukautta ja sitten kaksi kuukaudessa. Nuo villit kortit on vähän pakko ottaa käyttöön, koska ei ole kovin kiva, jos vaikka vessapaperi loppuu keskenkaiken, kyllä sitä on pakko hankkia lisää - tosin en kyllä edes ollut ajatellut listata kyseistä tuotetta rajoitettujen piiriin, mutta tuli nyt ensimmäisenä esimerkkinä mieleen. Voisin vaikka palkita itseäni jollain kivalla ei-tavaralla, jos onnistunut jättämään kuukauden villit kortit käyttämättä.
Eli siis lyhyesti; yksi lisäkategotia viikossa ostamattomien listalle, haasteen kestoksi kuvittelen vielä tässä vaiheessa vuoden 2018 loppua, mikä tarkoittaisi yli 60 kategoriaa "ei saa ostaa tavaroita".
Tälle vuodelle viikkoja jää 11, joten päätin listata ne jo kaikki valmiiksi
1) roskapussit
2) juomalasit
3) aterimet
4) astiat
5) matot
6) kalusteet
7) vuodevaatteet (tyynyt, peitot, patjat, vaikka viimeksimainittu ei sinällään vuodevaate olekaan)
8) vuodetekstiilit (tyynyliinat, lakanat)
9) koriste-esineet
10) muut kodin tekstiilit (verhot, päiväpeitteet jne)
11) joulukoristeet
Jospa tuolla pääsisi alkuun, pitää sitten vuodenvaihteen jälkeen miettiä, miten jatketaan.
torstai 19. lokakuuta 2017
Harakan hamstraukset
Vastoin lukuisia vannomisiani poikkesin pitkästä aikaa materiaalipankissa, enkä voinut vastustaa kimalluksen kutsua.
Kullanväristä nahkaa yhden valmiin topin verran, kiiltävää vuorikangasta ja kimaltavia keinokuituja. Minulla on joskus ollut tuosta mintunvihreästä valkopalloisesta trikoosta tehty pyjama, en kyennyt muistamaan, onko se edelleen olemassa, mutta nappasin paikkakankaan varmuuden vuoksi mukaani. Näiden lisäksi kolme vyyhtiä harmaata sukkalankaa.
Vielä pankissa minulla oli selkeät visiot siitä, mitä näistä kaikista tulisi, nyt en enää ole ihan niin varma. Erityisesti tuon viininpunaisen kimaltavan palasen materiaali onkin paljon karkeampaa kuin aluksi tuntui - se ei siis toimi siinä mihin sen alunperin ajattelin. Mietin vielä hetken pidänkö sen vai palautanko takaisin.
Vielä pankissa minulla oli selkeät visiot siitä, mitä näistä kaikista tulisi, nyt en enää ole ihan niin varma. Erityisesti tuon viininpunaisen kimaltavan palasen materiaali onkin paljon karkeampaa kuin aluksi tuntui - se ei siis toimi siinä mihin sen alunperin ajattelin. Mietin vielä hetken pidänkö sen vai palautanko takaisin.
maanantai 16. lokakuuta 2017
Kerrankin kuolettavan trendikäs
Kerrankin voin sanoa olevani trendinhuipulla, koska olen tietämättäni jo hetken tehnyt kuolinsiivousta. Tuo dödstädning kun on nyt niin kuuminta hottia että... Kuolinsiivous tarkoittaa käytännössä sitä, että kannattaa käydä
tavaroita hyvissä ajoin läpi jo elinaikanaan, niin perillisillä on
tulevaisuudessa helpompaa. Kuolinsiivousta ei ole koskaan liian aikaista aloittaa. Parempi liian aikaisin kuin liian myöhään. Tuossa on todella paljon samaa kuin Konmarissa, esimerkiksi se, että kannattaa aloittaa vaatteista, karsia pitää yksin ja valokuvat täytyy jättää viimeiseksi.
Kaikki nämä viime aikaiset en osta mitään, en tarvitse mitään uutta kamppailuthan sopivat juuri tuohon kuolinsiivouksen pirtaan, luovutaan valmiiksi kaikesta turhasta, eikä hankita uutta, jos ei välttämättä tarvita. Käytännössä tämä hypertrendikäs siivousmetodi ei siis tarjoa mitään sellaista, mitä ei olisi ollut tiedossa jo vuosien jopa vuosikymmenten ajan, nyt sille on vain annettu nimi, jolla saadaan taas uudet trenditietoiset ihmiset raivaamaan. Minä en kylläkään ole tehnyt raivausta perillisiä ajatellen, niitä kun ei ole, vaan ihan itsekkäistä syistä. Elämä kun on vaan paljon mukavampaa kun sitä roinaa ei ole niin hirveän paljon. Tiedostan ihan selkeästi senkin muutoksen, että aikaisemmin tavarat tarjosivat turvaa, nykyään sen saman turvallisuuden tunteen antavat pankkitilille kertyvät roposet. Toki saattaa tässä vielä käydä niinkin, että pörssien syöksyessä alaspäin alan kaivata niitä tavaroita, joista olen luopunut, mutta tällä kertaa mennään nyt näin ja valmistaudutaan ennenmin tai myöhemmin edessä odottavaan kuolemaan, joka ei ole surullinen asia. Niinhän tuon Kuolinsiivous kirjan kirjoittajakin toteaa jo kirjan nimessä Dödstädning- Ingen sorglig historia, kuolinsiivous on siis hauskaa oman elämänsä läpikäymistä.
Kaikki nämä viime aikaiset en osta mitään, en tarvitse mitään uutta kamppailuthan sopivat juuri tuohon kuolinsiivouksen pirtaan, luovutaan valmiiksi kaikesta turhasta, eikä hankita uutta, jos ei välttämättä tarvita. Käytännössä tämä hypertrendikäs siivousmetodi ei siis tarjoa mitään sellaista, mitä ei olisi ollut tiedossa jo vuosien jopa vuosikymmenten ajan, nyt sille on vain annettu nimi, jolla saadaan taas uudet trenditietoiset ihmiset raivaamaan. Minä en kylläkään ole tehnyt raivausta perillisiä ajatellen, niitä kun ei ole, vaan ihan itsekkäistä syistä. Elämä kun on vaan paljon mukavampaa kun sitä roinaa ei ole niin hirveän paljon. Tiedostan ihan selkeästi senkin muutoksen, että aikaisemmin tavarat tarjosivat turvaa, nykyään sen saman turvallisuuden tunteen antavat pankkitilille kertyvät roposet. Toki saattaa tässä vielä käydä niinkin, että pörssien syöksyessä alaspäin alan kaivata niitä tavaroita, joista olen luopunut, mutta tällä kertaa mennään nyt näin ja valmistaudutaan ennenmin tai myöhemmin edessä odottavaan kuolemaan, joka ei ole surullinen asia. Niinhän tuon Kuolinsiivous kirjan kirjoittajakin toteaa jo kirjan nimessä Dödstädning- Ingen sorglig historia, kuolinsiivous on siis hauskaa oman elämänsä läpikäymistä.
perjantai 13. lokakuuta 2017
Kolmas kirja
Sieltä se tulla tupsahti jo hetki sitten kolmas blogikirjani eli Kaloriinan kamari vuodelta 2010.
Eikä mennyt edes tullimaksuja eli jotain positiivista. Pitänee jatkossakin hyödyntää noita tarjouksia, sillä 30 prosentin alennus tosiaan takaa sen verran edullisen hinnan, ettei täälläkään päässä tule seuraamuksia.
Eikä mennyt edes tullimaksuja eli jotain positiivista. Pitänee jatkossakin hyödyntää noita tarjouksia, sillä 30 prosentin alennus tosiaan takaa sen verran edullisen hinnan, ettei täälläkään päässä tule seuraamuksia.
tiistai 10. lokakuuta 2017
Kankaiden kahdeksantoista
Koska olen utelias vertaamaan omaa elämäämme keskivertotietoihin, mikä toki on vaarallista ja osittain aivan turhaakin, päätin ensi vuonna seurata meiltä poistuvien tekstiilien määrää entistä tarkemmin.
On totta, että vaatekaappimme ja myös liinavaatekaappimme ovat jo hetken aikaa olleet tilanteessa, jossa poistettavaa alkaa kertyä kiihtyvässä tahdissa kulumisen seurauksena. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että poistettavaa kertyy normaalia enemmän -ehkäpä se tasoittaa eroa meidän ja keskivertokodin välillä.
Olen siis päättänyt vuoden 2018 aikana punnita kaikki meiltä suuntaan tai toiseen lähtevät tekstiilit oli suuntana sitten myynti, lahjoitus tai roskis. Keskiverto suomalaisella tuo määrä on noin 13 kiloa henkeä kohti eli meiltä pitäisi siten poistua 26 kg tekstiilejä.
Vuoden lopussa sitten nähdään, onko kuvitelmani siitä, että meiltä tulee normaalia vähemmän tekstiilipoistumia totta vai ei.
On totta, että vaatekaappimme ja myös liinavaatekaappimme ovat jo hetken aikaa olleet tilanteessa, jossa poistettavaa alkaa kertyä kiihtyvässä tahdissa kulumisen seurauksena. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että poistettavaa kertyy normaalia enemmän -ehkäpä se tasoittaa eroa meidän ja keskivertokodin välillä.
Olen siis päättänyt vuoden 2018 aikana punnita kaikki meiltä suuntaan tai toiseen lähtevät tekstiilit oli suuntana sitten myynti, lahjoitus tai roskis. Keskiverto suomalaisella tuo määrä on noin 13 kiloa henkeä kohti eli meiltä pitäisi siten poistua 26 kg tekstiilejä.
Vuoden lopussa sitten nähdään, onko kuvitelmani siitä, että meiltä tulee normaalia vähemmän tekstiilipoistumia totta vai ei.
sunnuntai 8. lokakuuta 2017
Erävoitto
Edes kerran onnistuin voittamaan itseni. Sen sijaan, että olisin suklaan ja makean himossani lähtenyt kauppaan tai vaatinut pikkuvaimon oikeuksin Herra Kirjoitusta lähtemään sateessa kauppaan karkkiostoksille, päädyinkin tekemään hedelmäsmoothieta.
Voitto on kaksinkertainen sikäli, että blenderiin päätyivät pari nahistunutta omenaa, viimeiset palat jääkaapissa olleesta melonista ja viimeistä käyttöpäiväänsä lähestyvä ananaspurkki mehuineen. Lisäksi vähän vettä ja surautus. Tuli sitten samalla vähennettyä ruokahävikkiäkin taas kerran ja vielä säästettyä paitsi rahaa myös läskien kertymistä.
Toistaiseksi lokakuun alku on muutenkin mennyt varsin hyvin, esimerkiksi tänä viikonloppuna, vaikka olenkin ollut yötöissä, ei ole käytetty pikaruokaloiden palveluita eli budjetti on pysynyt kasassa ja elämä on ollut terveellisempää. Sen kunniaksi huomenna käsi- ja jalkahierontaa eli se siitä budjetista.
Voitto on kaksinkertainen sikäli, että blenderiin päätyivät pari nahistunutta omenaa, viimeiset palat jääkaapissa olleesta melonista ja viimeistä käyttöpäiväänsä lähestyvä ananaspurkki mehuineen. Lisäksi vähän vettä ja surautus. Tuli sitten samalla vähennettyä ruokahävikkiäkin taas kerran ja vielä säästettyä paitsi rahaa myös läskien kertymistä.
Toistaiseksi lokakuun alku on muutenkin mennyt varsin hyvin, esimerkiksi tänä viikonloppuna, vaikka olenkin ollut yötöissä, ei ole käytetty pikaruokaloiden palveluita eli budjetti on pysynyt kasassa ja elämä on ollut terveellisempää. Sen kunniaksi huomenna käsi- ja jalkahierontaa eli se siitä budjetista.
lauantai 7. lokakuuta 2017
Hapsukat
Kuten kaikki tietävät, nuukuus on toinen nimeni, joten ei liene yllätys, että myös neulojana käytän kaikki langat tarkasti. Nämä maailman ehkä toiseksi rumimmat sukat ovat juuri tuollaiset nuukuuden ilmentymät. Mielestäni sukkien teräosa on kiva, mutta varsi ei sovi sen kanssa yhteen, kun on niin tylsä mielikuvitukseton
Sukkien varret ovat keränjämiä, jotka puolitin, jotta raidoista edes tulisi suunnilleen tasaiset, pääasiassa seiskaveikkaa. Teräosissa kulkee koko matkalla yhtenäinen ohut valkoinen lanka kaksinkertaisena ja loput ovatkin sitten tänä vuonna kutomieni sukkien päättelyjämiä, vaikka suurimman osan langoista päättelen jo neuloessani. Sukkien pinta on todellakin kirjava, sillä lyhimmät pätkät riittivät vain pariin kolmeen silmukkaan. Yritin tasata langat niin, että molempiin tulisi sama määrä samanvärisiä pätkiä, vaikka järjestystä en sitten kutoessa katsonut, vaan nappasin kasasta ensimmäisen käteen tulevan pätkän neulottavaksi.
Tarkoituksellisesi jätin langoista sukkien sisälle hapsut. Ne kun toimivat samalla lämmittiminä sukkien sisällä. Sisäpuolelta sukista otettu kuva näyttää lähinnä sateenkaarenväriseltä siililtä.
Joulupukin pakettiin nämäkin ovat menossa.
Sukkien varret ovat keränjämiä, jotka puolitin, jotta raidoista edes tulisi suunnilleen tasaiset, pääasiassa seiskaveikkaa. Teräosissa kulkee koko matkalla yhtenäinen ohut valkoinen lanka kaksinkertaisena ja loput ovatkin sitten tänä vuonna kutomieni sukkien päättelyjämiä, vaikka suurimman osan langoista päättelen jo neuloessani. Sukkien pinta on todellakin kirjava, sillä lyhimmät pätkät riittivät vain pariin kolmeen silmukkaan. Yritin tasata langat niin, että molempiin tulisi sama määrä samanvärisiä pätkiä, vaikka järjestystä en sitten kutoessa katsonut, vaan nappasin kasasta ensimmäisen käteen tulevan pätkän neulottavaksi.
Tarkoituksellisesi jätin langoista sukkien sisälle hapsut. Ne kun toimivat samalla lämmittiminä sukkien sisällä. Sisäpuolelta sukista otettu kuva näyttää lähinnä sateenkaarenväriseltä siililtä.
Joulupukin pakettiin nämäkin ovat menossa.
sunnuntai 1. lokakuuta 2017
Kuukauden mittainen ihmiskoe
Koska näytti, että syyskuussa ei lisätyövuoroja ole lainkaan eli palkka on keskimääräistä pienempi ja se taas tarkoittaa pienenevää säästömäärää, päätin altistaa itseni kuukauden mittaiselle ihmiskokeelle mallia Femmadonna. Lyhyesti Femmadonna haasteen säännöt menevät niin, että femmalla päivässä pitää pärjätä.
Ensiksi ajattelin, että mennään tiukemman mukaan ja lasketaan kaikki menot tuohon vitoseen. Nopeasti kuitenkin tajusin, että se on mahdoton yhtälö. Pelkästään ostuuteni vastikkeesta ja sähkölasku sekä vesilasku, joka senkin sopivasti sattuu osumaan syyskuulle, kustantavat yhteensä reilut pari sataa ja Storytel-tilaukseni, josta en ihan vielä ollut valmis luopumaan 17€. Viimeksi mainittu kyllä lasketaan tuohon femma päivässä kulutukseen, mutta halusin sen kuitenkin erikseen mainita.
Femman päivässä on siis riitettävä elintarvikkeisiin, puhtauteen, vaatteisiin, viihteeseen ja kaikkiin muihin perushankintoihin. Jos joku isompi hankinta tulee eteen esimerkiksi hajonneen jääkaapin tai vastaavan muodossa, se toki rahoitetaan sitten säästöistä, mutta peruselämisestä pitäisi selvitä vitosella vuorokausi. Sääntöjen mukaan pakastinta ja kuivakaappeja saa toki hyödyntää, kun niissä kerran on tavaraa valmiiksi hankittuna, mutta pelkällä makaronilla ei saa elää - ei ainakaan alkuun, loppukuu ja viimeiset päivät on sitten asia erikseen. Pitää myös muistaa huolehtia siitä, että suurin osa ruokakauppalaskuista menee minun piikkiini, jotta en huijaa kuluja Herra Kirjoituksen piikkiin.
Homman piti olla suhteellisen helppo seuraavista syistä: uusille vaatteille ja kengille ei tarvetta, kosmetiikkaa ja pesuaineita on riittävästi, viihteenä toimikoon työpaikan kuntosali, kirjasto ja storytel sekä omat lankavarastot. Pistin myös sormet ja varpaat ristiin, ettei kovin paljon tule mitään synttäri- tms. kutsuja sen yhden tiedossa olevan hääkutsun lisäksi. Ruokaakin piti kaapeissa olla sen verran, ettei kauppaan mahdottomia pitänyt mennä, kun jätti herkkuostokset tekemättä.
Pienen takaportin jätin sen suhteen, että mahdolliset tavaroista saatavat myyntitulot saa lisätä budjettiin, mutta edellisten kuukausien perusteella niitä ei ihan mahdottomasti ollut odotettavissa.
Olisihan se pitänyt arvata, että rajoitukset ja minä emme sovi yhteen. Ensimmäisen viikonlopun suursiivosimme ja aikaa ruoanlaittoon ei jäänyt eli noutoruokaa kahtena päivänä eli kulut nenää päälle parikymppiä (siinä meni neljän päivän rahat hups vaan).
Seuraavaksi sain tarjouksen parista arviointikeikasta, joista yhteen kuului vaateostos. En osannut sanoa ei ja kappas vain - palasin kaupasta mukanani 60€ maksaneet housut. Tosiasia on se, että minä kyllä tarvitsin istuvat siistit housut, koska aikaisemmat alkavat olla aivan loppuunkuluneet, mutta silti tuo 60€ on aikas paljon - 12 päivän käyttörahat.
Lisäksi sain tarjouksen, josta en muka voinut kieltäytyä. Jenkkiläinen blogista kirjaksi palvelu tarjosi tuotteitaan reilun 30% alennuksella, joten persilleen menneen kuukauden kunniaksi tilaisin itselleni yhden blogivuoden kirjana. Lupaan lukea noita sitten mummoiässä, kun internetiä ei enää ole olemassa.
Sitten se katkera totuus. Budjetti 150€/30 pv.
Kulut:
Ruoka ja käyttötavarat 159,00€ (jaetaan kahdelle)
Herkut 118,83€ (jaetaan kahdelle)
Vaatteet 59,90€
Blogikirja 70€
Viihde= storytel 17€
Muut laskut: 241€, jossa osuuteni vastikkeesta, sähkö, tuliaisia vierailulle, joululahjoja yms.
Kuukauden menoni siis yhteensä: 526,9€, josta 190€ on noita välttämättömiä seurannan ulkopuolisia menoja. Muun kulutuksen osuus 336,90€ eli tuplaten sen, mitä oli lupa käyttää. Vaikka miinustaisin nuo "turhat" eli kirjan ja housut 130€, jää silti 207€ eli 60€ yli budjetin.
Ruoka ja herkut yhteensä 278€ eli 139€ hengeltä kun se jaetaan kahdelle. Mikä ei toki ole ihan oikein eikä reilua, koska laskelmasta puuttuvat miehen työpaikkalounaat. Minä pyrin toki maksamaan suuremman osan kauppalaskuista, koska minun työpaikkaevääni tehdään näistä. Herkkuosasto, johon on laskettu myös pizzat ja muu roskaruoka, on taas kerran ihan törkeän iso.
Plussan puolelle jäivät kaksi ylimääräistä työvuoroa ja parit lisätunnit eli kaikkiaan reilut parikymmentä tuntia ylitöitä ja kolme arviointikeikkaa sekä noin 30€ edestä myyntituloja. Mitkä siis kattavat reilusti tuon budjetin ylityksen, mutta ei se silti muuta sitä tosiasiaa, etten osaa pysyä budjetissa. Mitä tiukemmat vaatimukset, sitä suuremmat lipsahdukset.
Otetaan ensi kuussa uudelleen. Sen verran joustoa, että yksi häälahja menee budjetin ulkopuolelle, muut hankinnat budjettiin. Montakohan kertaa mun pitää harjoitella ennen kuin opin. Ainakin odotettavissa oleva työtahti on sen verran tiukka, ettei ylimääräiselle haahuilulle jää aikaa.
Ensiksi ajattelin, että mennään tiukemman mukaan ja lasketaan kaikki menot tuohon vitoseen. Nopeasti kuitenkin tajusin, että se on mahdoton yhtälö. Pelkästään ostuuteni vastikkeesta ja sähkölasku sekä vesilasku, joka senkin sopivasti sattuu osumaan syyskuulle, kustantavat yhteensä reilut pari sataa ja Storytel-tilaukseni, josta en ihan vielä ollut valmis luopumaan 17€. Viimeksi mainittu kyllä lasketaan tuohon femma päivässä kulutukseen, mutta halusin sen kuitenkin erikseen mainita.
Femman päivässä on siis riitettävä elintarvikkeisiin, puhtauteen, vaatteisiin, viihteeseen ja kaikkiin muihin perushankintoihin. Jos joku isompi hankinta tulee eteen esimerkiksi hajonneen jääkaapin tai vastaavan muodossa, se toki rahoitetaan sitten säästöistä, mutta peruselämisestä pitäisi selvitä vitosella vuorokausi. Sääntöjen mukaan pakastinta ja kuivakaappeja saa toki hyödyntää, kun niissä kerran on tavaraa valmiiksi hankittuna, mutta pelkällä makaronilla ei saa elää - ei ainakaan alkuun, loppukuu ja viimeiset päivät on sitten asia erikseen. Pitää myös muistaa huolehtia siitä, että suurin osa ruokakauppalaskuista menee minun piikkiini, jotta en huijaa kuluja Herra Kirjoituksen piikkiin.
Homman piti olla suhteellisen helppo seuraavista syistä: uusille vaatteille ja kengille ei tarvetta, kosmetiikkaa ja pesuaineita on riittävästi, viihteenä toimikoon työpaikan kuntosali, kirjasto ja storytel sekä omat lankavarastot. Pistin myös sormet ja varpaat ristiin, ettei kovin paljon tule mitään synttäri- tms. kutsuja sen yhden tiedossa olevan hääkutsun lisäksi. Ruokaakin piti kaapeissa olla sen verran, ettei kauppaan mahdottomia pitänyt mennä, kun jätti herkkuostokset tekemättä.
Pienen takaportin jätin sen suhteen, että mahdolliset tavaroista saatavat myyntitulot saa lisätä budjettiin, mutta edellisten kuukausien perusteella niitä ei ihan mahdottomasti ollut odotettavissa.
Olisihan se pitänyt arvata, että rajoitukset ja minä emme sovi yhteen. Ensimmäisen viikonlopun suursiivosimme ja aikaa ruoanlaittoon ei jäänyt eli noutoruokaa kahtena päivänä eli kulut nenää päälle parikymppiä (siinä meni neljän päivän rahat hups vaan).
Seuraavaksi sain tarjouksen parista arviointikeikasta, joista yhteen kuului vaateostos. En osannut sanoa ei ja kappas vain - palasin kaupasta mukanani 60€ maksaneet housut. Tosiasia on se, että minä kyllä tarvitsin istuvat siistit housut, koska aikaisemmat alkavat olla aivan loppuunkuluneet, mutta silti tuo 60€ on aikas paljon - 12 päivän käyttörahat.
Lisäksi sain tarjouksen, josta en muka voinut kieltäytyä. Jenkkiläinen blogista kirjaksi palvelu tarjosi tuotteitaan reilun 30% alennuksella, joten persilleen menneen kuukauden kunniaksi tilaisin itselleni yhden blogivuoden kirjana. Lupaan lukea noita sitten mummoiässä, kun internetiä ei enää ole olemassa.
Sitten se katkera totuus. Budjetti 150€/30 pv.
Kulut:
Ruoka ja käyttötavarat 159,00€ (jaetaan kahdelle)
Herkut 118,83€ (jaetaan kahdelle)
Vaatteet 59,90€
Blogikirja 70€
Viihde= storytel 17€
Muut laskut: 241€, jossa osuuteni vastikkeesta, sähkö, tuliaisia vierailulle, joululahjoja yms.
Kuukauden menoni siis yhteensä: 526,9€, josta 190€ on noita välttämättömiä seurannan ulkopuolisia menoja. Muun kulutuksen osuus 336,90€ eli tuplaten sen, mitä oli lupa käyttää. Vaikka miinustaisin nuo "turhat" eli kirjan ja housut 130€, jää silti 207€ eli 60€ yli budjetin.
Ruoka ja herkut yhteensä 278€ eli 139€ hengeltä kun se jaetaan kahdelle. Mikä ei toki ole ihan oikein eikä reilua, koska laskelmasta puuttuvat miehen työpaikkalounaat. Minä pyrin toki maksamaan suuremman osan kauppalaskuista, koska minun työpaikkaevääni tehdään näistä. Herkkuosasto, johon on laskettu myös pizzat ja muu roskaruoka, on taas kerran ihan törkeän iso.
Plussan puolelle jäivät kaksi ylimääräistä työvuoroa ja parit lisätunnit eli kaikkiaan reilut parikymmentä tuntia ylitöitä ja kolme arviointikeikkaa sekä noin 30€ edestä myyntituloja. Mitkä siis kattavat reilusti tuon budjetin ylityksen, mutta ei se silti muuta sitä tosiasiaa, etten osaa pysyä budjetissa. Mitä tiukemmat vaatimukset, sitä suuremmat lipsahdukset.
Otetaan ensi kuussa uudelleen. Sen verran joustoa, että yksi häälahja menee budjetin ulkopuolelle, muut hankinnat budjettiin. Montakohan kertaa mun pitää harjoitella ennen kuin opin. Ainakin odotettavissa oleva työtahti on sen verran tiukka, ettei ylimääräiselle haahuilulle jää aikaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
