Aikaisemmin olen jo esitellyt ostamani hanskat, kustansivat 9,45 euroa. Ja siinä ne sitten olivatkin, tuon verran meni vaatteisiin ja kosmetiikkaan yhteensä.
Vaatekaappini kyllä täydentyi yhdellä mustalla melkein lepakkohihaisella collegepaidalla, jonka äitini oli löytänyt varastoistaan ja kysyi haluaisinko pitää sen, kun se ei hänelle sopinut. Paita oli lyhyt, hihoistaan juuri oikeanmittainen ja -mallinen ja kaula-aukkokin oli passelia mallia eli meillehän se muutti. Sopiva pitkähihainen heitettäväksi päälle salilta tullessa.
Kuvassa paidan kaverina "kuun kosmetiikka" eli ilmaisnäyte Clinidem-kosteusvoidetta.
Seuraavassa kuvassa on sitten äidin minulle lahjoittama arpajaisvoittohuivi ja lisää ilmaisnäytteitä; Apobasen rasvaisempaa kosteusvoidetta kahden tuubin verran.
Viimeisessä kuvassa on äidin ullakolta löytämät shortsit, jotka päätyivät yöhousuiksi.
Käytännössä ostettua siis hanskat, kaikki muu vanhaa tai lahjoitettua.
Olen ihan vakavasti pohtinut, pitäisikö tehdä yksi uusi lupaus rikottavaksi. Nimittäin luvata olla ostamatta värikosmetiikkaa siihen asti kunnes asuntolaina on maksettu - se siis tarkoittaisi paria, kolmea vuotta ilman uusia meikkejä. Kestänkö sen? Olenko valmis siihen? Kannattaako edes yrittää? Toisaalta, miksi ei? Olen jo reilun vuoden ajan selvinnyt minimaalisilla meikkiostoksilla, joten miksi en voisi karsia sitäkin vähää ja tyytyä kaivelemaan kaappeja aina uutta tuotetta tarvittaessani. Ehkä kannattaisi ainakin yrittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti