Uusi lelu

Tammikuu meni uudenvuoden lupausten osalta niin päin p:tä kuin vain voi. Lupasin harkita kaikkia ostoksiani tarkasti ja miettiä tarvitsenko sitä todella. Jotenkin vain kävi niin, että jossain kohtaa katosi holtti...Tulin ostaneeksi sitä sun tätä enemmän kuin kuukausiin.

Luvassa ei ole siis raporttia siitä, miten paljon rahaa tulin kuluttaneeksi. Piiskaan itseäni jo ihan tarpeeksi tuosta tuhlaavaisuudesta muutenkin, en halua tietää euromääräistä summaa siitä, miten paljon oikein meni. Varsinkin kun itselleni epätyypilliseen tapaan vingutin visaakin - ihan vain sen takia, että maksan siitä joka kuukausi, vaikka en käytäkään.

Varmemmaksi vakuudeksi, jotta en sortuisi jälkikäteenkään tutkimaan, paljonko oikein meni, tuhosin säästämäni kuitit uudella lelullamme.

Olemme jo pitkään herra Kirjoituksen kanssa pohtineet paperisilppurin ostamista, sillä jotenkin vain tuntuu turvallisemmalta pistää tietyt paperit keräykseen silputtuna kuin kokonaisina. Nyt tammikuun lopussa herra Kirjoitus sitten päätti, että on vihdoin ja viimein aika tuoda se kotiin. Lidlissä oli silppuri myynnissä hintaan 14,90e, joten sellainen muutti meille.

Ihan kätevä pelihän se on, helposti sillä tuhosi tukun vanhoja tiliotteita ja tammikuun kassakuitit. Sinne menivät kaikki ja niitä oli sentään melkoisen iso pino. Kaksi pientä vikaa tuossa laitteessa on, se on melkoisen äänekäs ollessaan käytössä, ja lisäksi se pölyttää jonkin verran. Kolmas vika ei oikeastaan ole laitteen vika, vaan lopputuotteen vika. Silputtu paperi vaatii isomman tilan kuin silppuamaton eli roskiksen viereen täytyi varata iso kassi tyhjennystä varten. Kevyt tuo iso kassi kuitenkin oli paperinkeräykseen kantaa.

Nyt täytyy hankkia vielä uusi, isompi ja mielellään metallinen paperikori, jotta laitteen saa asennettua kiinteästi siihen.