Vuorotyöläisen sunnuntai

Puhui joskus äitina kanssa vuorotyön tekemisestä ja hän totesi, että onko asia tosiaan niin, ettei vuorotyöläisellä ole pyhää tai arkea. Hetken kun asiaa mietin, niin totesin, että näinhän se on. Viimeisten viiden vuoden aikana ainakin minulle on käynyt niin, että ei oikein voi erottaa pyhää arjesta. Olisihan se toki hienoa elää niin, että voisi sunnuntaina pitää lepopäivää, mutta ei se oikein käytännössä toimi - joskus on kuitenkin pakko tehdä kotitöitä sunnuntaina tai toisinaan olla sunnuntai töissä. Ei vuorotyötä tekevän ihmisen elämä voi mennä niin, että lauantaina siivotaan ja sunnuntaina nautitaan puhtaasta kodista.

Nytkin minulla on takana neljä siivoukseen käytettyä päivää, kolme töissä valvottua yötä ja tämä neljäs yö on menossa hyvää vauhtia valvomiseen ikään kuin vanhasta muistista. Jos nopeasti alkaa ynnätä, niin pääsee siihen tulokseen, että minä onneton olen käyttänyt Tapanin päivänkin siivoamiseen. Kyllä, pitää paikkansa, en millään ennen joulua jaksanut/ehtinyt siivota, mutta huusholli alkoi kuitenkin tuntua siltä, että sille oli pakko tehdä jotain. Niinpä tein itseni kanssa sopimuksen, että siivoan uudeksi vuodeksi - ja kun siihen ei muuten aika riittänyt, niin otettiin pyhät avuksi. Tapanin päivänä siivosin kylppärin, jotta ei tarvinnut tuulettaa mitään, jotta kukaan naapureista ei tietäisi, miten ulkokultaista elämää meillä vietetään. Lauantai aamuna töistä päästessä nukuttiin muutama tunti ja sitten iskettiin olohuoneen kimppuun ja hakattiin keittiön matot saman tien, jotta taas sunnuntaina pääsi hiljaiseen pahan tekoon eli keittiön siivoamiseen. Sunnuntaina siivosin myös rappukäytävä osuutemme ja toivoin, etten ihan hirveästi häirinnyt naapureita.

Tänä aamuna oli onneksi (tai onneksi ja onneksi, yhtä hyvin siinä olisi vielä yksi mennyt) kotiin paluu viimeisestä yövuorosta ja kotiin päästyäni aloitin siivoamalla ensin työhuoneen, sitten makuuhuoneen ja viimeisenä eteisen. Alunperin olin ajatellut säästää eteisen huomiselle, mutta tajusin piankin, että pakkohan se on siivota, koska muutoin on kohta koko huusholli entisellään, kun kaikki eteisen roskat leviävät jaloissa ympäriinsä.

Nyt on sitten se tilanne, että nukahdin puoli yhdeksän jälkeen tunniksi ja sen jälkeen kävimme viemässä pyykit kuivumaan. Nukkuminen oli ehdoton vikatikki - nyt on väsy, mutta olen jo kahteen otteeseen käynyt sängyssä yrittämässä nukkumista - turhaan. Koetan, jos tämä väsyttäisi, tehosteena käytin vielä kuumaa kaakaota runsaalla maidolla ja suklaata, jotta tulisi oikein paljon nukahtamista ehdistäviä aineita. Viimeinen epätoivoinen apuväline on sitten viinipullo ja lasillinen viiniä nukahtamislääkkeeksi. Siihen en kuitenkaan mielelläni lähtisi, sillä huomenna pitää nousta kuudelta laittamaan uudet pyykit koneeseen ja sitten pääsee vielä hetkeksi nukkumaan...

Olen sitten yrittänyt shoppailla mahdollisimman paljon varastoon: tilasin uudet silmälasit ja tänään sain kassillisen vaatteita alle eurolla kappale. Lupaan tehdä uusista vaatteistani sitten kunnon postauksen, sillä 18 vaatteesta näillä näkymin 16 jää minun käyttööni. Yhden mustat housut ovat valitettavasti liian isot ja päätyvät huuto.nettiin ja musta-punainen villatakki on puolestaan liian pieni eli sitä tarjoan äidille.

Koetanpa taas mennä huijaamaan Nukku-Mattia, jos vaikkka nyt onnistuisin.