Tämä punaisin omenoin koristeltu vintage-neulepuku on minun vanhani. Sitä on paljon käytetty, joten sitä on myös parsittu. Itse asiassa se on huonommassa kunnossa kuin muistin, mutta silti kunnostin sen Melonia varten, sillä puvun tekijä on joko Melonin iso-isoäiti, iso-isotäti tai minun kummitätini.
Säästin tätä aikanaan omille lapsilleni, mutta koska niitä biologisia ei koskaan tullut, niin toivottavasti tämä kelpaa edes kertakäyttöön Melonille, sillä kaikesta huolimatta valkoinen puku on kaunis.
Nostalgista, mutta tämän on aika mennä eteenpäin. Miksi säästäisin sitä, kun tiedän, ettei omassa ydinperheessä sille tule käyttöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti