Lomaan vedoten jätin huhtikuun kauppakuitit laskematta ja aika pitkälle kotiinpaluun jälkeen mentiin valmisruoalla. Positiivista huhtikuussa on se, että 10. 4. jälkeen ei tullut ostettua lainkaan karkkia. Toukokuun alusta päätin taas ottaa kulut ja ruokavalion hallintaan, niinpä heti toinen päivä tein kauppareissun ja huolimatta siitä, että ostin myös valmisruokaa, ostin myös tarvikkeita, jotta voin valmistaa ruokaa itse.
1. viikko
Poikkeuksellisesti vapunpäivä oli vapaa ja kelikin oli uskomattoman upea, mikä tarkoitti sitä, että pyöräilimme ja lenkkeilimme sekä vietimme aikaa vain "ollen". Nakkien ja perunasalaatin tilalla oli Bratwursteja ja Patatas Bravas. Myös toukokuun toinen päivä oli vapaapäivä, olisin toivonut kutsua töihin, mutta sellaista ei tullut. Niinpä sitten täydensin ruokatavaroita ja kokkasin ruokaa valmiiksi seuraavia päiviä varten. Loppuviikko meni töiden merkeissä.
Lisäksi kävimme äidillä siivoamassa. Pieni kämppä ja melkoinen urakka. Sen verran oli likaista, että en oikein voi kiittää sitä ammattilaista, joka "siivouksen" on aiemmin hoitanut. Toivottavasti nyt jatkossa pysyy sitten puhtaampana.
2. viikko
Hullu viikko, joka toinen päivä toissä, joka toinen päivä vapaalla. Tiistain vapaapäivänä varasin rakkaalle, vanhalle autolleni katsastuksen. Turha mainitakaan, että olin niin onnellinen ja iloinen, kun katsastusmies totesi auton olevan hyvässä kunnossa ja antoi ajoluvan taas vuodeksi. Rakas autoni täyttää muuten muutaman päivän kuluttua 25 vuotta, joten sitä on kyllä syytä juhlia.
Perjantaina kävimme ystävien luona viettämässä peli-iltaa, aina yhtä hauskaa ja rentouttavaa. Viikonloppuna kävimme sekä juhlimassa molempia äitejä ja maalla aloittamassa romahtaneen puukatoksen raivauksen. Vielä emme kytkeneet vettä päälle, joten tarjolla oli mikropizzaa ja tölkkilimua. Tässä kohtaa olin kiitollinen, että kukaan kahvitettavista naapureista ei poikennut.
3.viikko
Alkoi yövuoroilla ja jatkui tilipäivällä sekä töitä täyteen tuupatulla viikonlopulla. Keskiviikkona tapasin ystäväni Ievuskaisen burgerien merkeissä, samalla juhlistimme hänen syntymäpäiväänsä. Näppärästi vaihdoin myös yhden vapaapäivän työpäiväksi, koska jos siivoaminen ja mattojenpesu ei huvita, on silloin parempi olla töissä - varsinkin kun työpäivällä voi estää itseään käymästä materiaalipankin ilmaispäivässä haalimassa kamaa. Päätin kyllä ahkerana laatia aikataulun siihen, miten siivoukset tulevat tässä kaiken muun lomassa hoidettua, sillä tällä viikolla on kaksi extratyöpäivää.
4.viikko
Minuuttiaikataulutettua hullunmyllyä; suursiivouskaaosta kotona ja kiirettä töissä. Alkuviikko on kyllä onnistuneesti eletty aikataulun mukaan, vaikka se sitten on tarkoittanut Woltin kotiin kiikuttamaa ruokaa (koska ihan kaikkeen eivät rahkeet vaan riitä), ja siivoukset ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Myönnän tunteneeni itseni lähinnä hakatuksi maksaksi aika ajoin, kun vihdoin on päässyt nukkumaan. Toisaalta peiliin katsottaessa on myönnettävä, että minähän tämän kaaoksen ja aikataulun olen luonut omilla päätöksilläni, joten kyseessä on ihan oma valinta. Toisessa vaakakupissa painavat kuitenkin ne suuremmat asiat; siisti koti ja laiska tulevaisuus. Sillä sitten kun tämä suursiivous on jälleen kerran hoidettu, on ylläpitosiivous paljon helpompaa syksyyn asti.
Tällä viikolla olen myös alkanut ymmärtää niitä ihmisiä, jotka sanovat pienistä asioista, ettei vaan ole ehtinyt. Kun kuuden aikaan aamulla päättelee sukista lankoja tai ompelee takkiin nappia, alkaa ymmärrys heräillä ja viimeistään se nousee täyteen tietoisuuteen siinä vaiheessa, kun ei vaan "ehdi" siirtää tavaroita vetoketjuviallisesta repusta toiseen. Ehdi lainausmerkeissä sikäli, että tavaroiden siirtäminen ei vie kuin kaksi minuuttia, mutta niiden oikea sijoittelu uuteen reppuun varmasti 10 minuuttia ja päätös siitä, mitä toiselle repulle tehdään, vielä enemmän. Kun se nyt kuitenkin on melkein ehjä ja toimiva.
Luutua heilutellessa on oivaa aikaa miettiä. Niinpä siinä siivotessa päätin kesän säästötavoitteestakin. Kesä-, heinä-, elokuun jälkeen tileillä pitäisi olla vähintään pari tonnia enemmän saldoja kuin nyt. Tämä sillä ajatuksella, että kesäaikana menoja vaan jotenkin on enemmän, kun tulee liikuttua enemmän ja on kaikenlaista muuta hankittavaa. Tuon pitäisi kyllä olla helppo nakki, koska tuohon aikaan osuvat myös veronpalautusten ja lomarahojen maksu ja ne yhdessä ylittävät tuon helposti. En kuitenkaan halua alkaa mitään suurta vyön kiristelyä ja säästämistä valtavin tavoittein tässä kohtaa. Jos (ja kun, tunnenhan minä itseni) enemmän jää, niin ollaan vaan tyytyväisiä. Säästötavoitteiden luominen tuli mieleen ihan siksi, että runsaat ostokset ovat tietenkin saaneet aikaan kulutuskriisin ja rahan meno hirvittää.
Viikonloppu oli supertouhukas: pesin pyykkiä monta koneellista, metsästin taas pölyjä meiltä kotoa, siivosin äidille. Kävin kahdessa paikassa pesemässä mattoja ja herra Kirjoitus imuroi auton ja pyykkivintin. Kävimme katsomassa äitiä. Ja siinä välissä vielä jokunen tunti jonon purkua ja yövuoro.
5. viikko
Kun menee heti yövuoron jälkeen aikaiseen aamuun, saa olla kiitollinen, ettei aamusta tarvitse huolehtia kuin itsestä. Ihanat helteet hellivät ja aurinko paistaa, matot kuivuvat ja mieli on kaikesta huolimatta iloinen. Tiistaina sain jo ensimmäisen pestyn maton takaisin lattiaan ja se täytti kodin kesäisellä mäntysuovan tuoksulla. Käytin äidin maalla parturissa keskiviikkona, jolloin sain vielä yhden loputtomista listallani roikkuneista töistä hoidettua. Olin varautunut aika moiseen show'hun, mutta tuo keikka menikin yllättävän kivuttomasti - samalla tämän reisun jälkeen pistin auton seisontaan ja otan käyttöön vasta, kun huoltomies ilmoittaa ottavansa sen käsittelyyn. Tämän jälkeen illalla pyörähdimme pesemässä vielä yhden ison maton. Kesän mattopyykkiä on jäljellä enää yhden, sen painavimman, maton verran.
Väsymyksestä huolimatta olen nauttinut näistä aikaisista aamuista ja niihin liittyvistä työmatkoista. Linnut laulavat ja sireenit tuoksuvat. Ei mitenkään tunnu, että asuisi keskellä kaupunkia, kun kuuntelee lukuisten lintujen laulua ja katselee rusakkoa syömässä ruohoa muutaman metrin päässä. Useampana iltana olen houkutellut Herra Kirjoituksen lenkille joko pyörällä tai kävellen, ihan vain päästäkseni nauttimaan lämmöstä, siniseltä taivaalta helottavasta auringosta, kuumasta asfaltista ja kukkien tuoksusta - yksi lempikukistani on sireeni ja niitä löytyy kukkivina naapurustostamme juuri nyt paljon.
Jossain vaiheessa tuo kuittien laskeminen aiheutti jo perinteisen kriiseilynkin suuresta kulutuksesta ja rahan riittämisestä. Järki sanoo, että kyllä me noista ostoksista selviämme, mutta silti tuo kuittivyöry tuntui perinteisen ahdistavalta. Viimeinen naula oli se, että odotin - kerran minäkin - tilinauhaa kuin kuuta nousevaa, eikä vain tullut verkkopankkiin näkyviin. Yleensä se on tullut viikkoa etukäteen ja nyt vasta iltapäivällä kolme päivää ennen. Ehdin siis jo hetken ajatella, että olen vain luullut asuneeni töissä, eikä mitään lisiä olekaan tulossa. Lisätili kuitenkin oli jälleen kerran sen verran reilu, ettei kuvitelmani runsaasta työnteosta ollut väärä, ja sillä kuitataan mukavasti näitä isoja menoja.
Mahtavasti onnistuin vielä täydentämään toukukuun katastrofia sillä, että puhelimeni näyttö rikkui. Päällä oli panssarilasi, mutta siitä huolimatta isku osui niin, että lasi jäi lähes täysin ehjäksi ja näyttö alta rikkui niin, että alkoi muuttua violetiksi. Olin hyvin, hyvin onnellinen sen suhteen, että Herra Kirjoitus oli ostanut minulle valmiiksi uuden puhelimen, vaikka sillä kohtaa kun hän sen toi (joudun tunustamaan), olin vakaasti sitä mieltä, että se on aivan liian kallis turhake - paljon halvempi olisi riittänyt. Tässä kohtaa tuo puhelin kuitenkin toimi pelastajana, Herra Kirjoitus sai siirrettyä tiedot vanhasta puhelimesta uuteen, joten suuremmalta katastrofilta vältyttiin. Se vain harmittaa, että annoin vanhan varapuhelimeni pois juuri vähän aikaa sitten, joten nyt sitten on oltava todella varovainen tämän uuden kanssa, jotta se säilyy ehjänä. Tämän varmistamiseksi hankin siihen vielä oikein kunnon lompakkokuoretkin - 25€ tämän kuun katastrofiin lisää. Päätin kuitenkin, että uusi puhelin on sen arvoinen, samoin sen, että Herra Kirjoitus oli ansainnut vielä yhden ulkoruokailun ihan sen takia, että hän kiltisti kuunteli ensin narinani uudesta liian kalliista puhelimesta, ja sitten auttoi tehokkaasti sen käyttöön otossa. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta...
Kuun viimeisenä iltana nappasin vielä yhden yllättävän, nopean työkeikan, josta saatavilla tuloilla paikataan tätä(kin) katastrofia.
Saapuneet tavarat: dödö ja 28kpl näytteitä, joista vain osa kuvassa (ilmaiset), palashampoo ja kotelo sille (nämä myös ilmaiset), pölymiekka, teräväpääkuivain sekä nysväin (Sini-tuotteen ratkaisu pienten kolojen siivoamiseen). Näiden lisäksi tuli hankittua Lidlin versio Muurikka-pannusta kesän grillihetkiä varten ja oli muuten viimeinen kappale koko myymälässä, joten senkin vuoksi ei paljon mietitty, kun tämä kärryyn napattiin. Näiden lisäksi kaksi pulloa turkasen kallista silmälasien puhdistusainetta, pyöräilyshortsit, uusi ovimatto, saapuneita 39kpl
.jpg)
Kuitit:
Ruoka: 463,68€ (sisältäen yhden yhteisen lounasruokailun Herra Kirjoituksen kanssa sekä yhden burgeriaterian molemmille, 7 pakettia kahvia sekä äideille vietyjä pullia, mehuja ja maitoja, kaksi kotiin tilattua burgerateriaa sekä minun ja Ievuskaisen lounasruokailun ja kolme pizzaa )
Herkut: 82,78€ (lankeemuskarkit + keksejä äidille ja meille sekä molempien työkavereille, lisää karkkeja ja sipsejä meille sekä herkkuja äideille, munkkeja siivouksen valmistumisen kunniaksi, samoin väsykarkkeja ja suklaata)
Tavarat: 203,49€ (kangas uusiin pyöräilyshortseihin+ pölymiekka+nenäliinoja ja tossut äidille+ teräväpääkuivain + nysväri+ kukkia äideille ja tuliaisia kavereille sekä grillipannu maalle; 30€ hintainen silmälasien puhdistusneste (kyllä, turhake, olen katunut), imuripusseja autotalli-imuriin sekä pyöräilyshortsit ja uusi ovimatto)
yhteensä n. 750€
Heti sen huomaa menoissa kun tulee jotain poikkeuksellista kuten juhlapäiviä, tuliaisten ostamista tai muuta vastaavaa. Vierailun tuliaisiin meni reippaasti ja äidin asunnon siivouksen takia oli pakko käyttää useampi kymppi siivoustarvikkeisiin, lisäksi kesän grillikautta varten hankimme grillipannun, muutama kymppi siihenkin. Eli mitään nolla-hankintaa vuotta tästäkään on turha odottaa, mutta yritän perustella näitä sillä, että nämä ovat tarpeellisia. Ruokakategoriassa suursiivouspäivät, jolloin ei ollut valmista lämmitettävää ruokaa, lisäsivät ruokalaskua yli 100€ - tästä on siis erittäin helppo nähdä, mitkä ne meidän sudenkuoppamme ovat ja jatkossa yrittää entistä tarkemmin kiinnittää huomiota niihin. Varsinkin, kun tuohon on melko yksinkertainen ratkaisu: pidä aina jotain valmista ruokaa kaapissa, joko ihan "valmisruokaa" tai vaikka lihapiirakoita, niillä päästään pahimman yli tällaisissa tilanteissa.
Joten tästä kuusta ei voi kuin todeta, että "kulut ja ruokavalio hallintaan" my ass, todellakin. Mitähän lienen alkukuusta kuvitellut, kun moista kirjoittelin. Kulujen hallinnasta ei ole tietoakaan ja ruokavaliokin on ollut sitä epäterveellisintä mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti