Sunnuntain epäonni

Vaikka tämä näyttää pahaenteisesti muuttuvan pelkästään remonttiblogiksi, on aivan pakko vielä purkaa tuntoja putkiremonttiin liittyen. Kirjoitettavaa olisi kyllä enemmänkin sillä lautapelejä on ilmestynyt meille useampia tässä evakkovaiheen aikana ja pieniä tuunauksiakin on tullut tehtyä - ongelmaksi on kuitenkin muodostunut bloggaamiseen käytettävän koneen puute ja no, nettiyhteys. Yhteyshän siis olisi olemassa, mutta kun pitäisi virittää kone ja adsl-boxi, tabletilla kirjoittaminen on aivan liian hankalaa. Konetta ei kuitenkaan kannata laittaa toimintavalmiiksi ennen kuin edes puolet kodissamme nyt leijuvasta pölystä on siivottu pois eli ne tulevat käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun remontti valmistuu.

En jaksa enempää hakata päätä seinään sen suhteen, miten huonolaatuista työtä nykyään tehdään ja miten raivostunut siitä olen - oi niitä aikoja, kun kunnollinen työ oli tekijälleen kunnia-asia taikka urputtaa siitä, miten aikanaan tehtiin huonoista materiaaleista priimaa jälkeä ja miten nykyajan kaikkien härpäkkeiden ja vipstaakien avulla ei saada aikaan kuin keskinkertaista.

Olin niin äärimmäisen onnellinen, kun keittiön katto sai lauantaina pintaansa uuden maalin ja kattolistat kokivat valkaistumisen sitten sunnuntaina. Ikävämpi yllätys seurasikin sitten siinä vaiheessa, kun oli tarkoitus alkaa laittaa tapetteja seiniin (siis ammattiremonttimiehen ei minun tai herra Kirjoituksen, vaikka sanavalintani saakin sen kuulostamaan siltä kuin olisimme itse tehneet). Aikaisemmat tapetit ovat ilmeisesti olleet vanhaa mallia, jossa liisteri vedettiin tapettivuotaan ja sitten vuota seinään. Nämä uudet puolestaan olivat sitä mallia, jossa liisteri vedetään seinään ja tapetti perään. Kun remonttimiehemme sai ensimmäisen vuodan seinälle, se alkoi kupruilla ja hän kuvitteli, että oli laittanut vuodan vain huolimattomasti paikalleen. Pian kuitenkin selvisi, että kupruilu ei johtunut huonosta työstä, vaan siitä, että vanhat tapetit irtosivat seinästä kostuttuaan. Olimme ajatelleet oikaista vähän eli uudet tapetit oli tarkoitus laittaa vanhojen päälle, mutta eipä sitten laitettukaan. Ilmeisesti edellisellä kerralla oli pohjatyöt tehty vähän niin ja näin eli tapetit

Tuo vanhojen tapettien irrottaminen kun tarkoitti sitä, että ne piti kaikkineen repiä pois seinästä ja seinät piti vielä malata pohjamaalilla ennen kuin uutta tapettia päästiin laittamaan seinään. Ensimmäiseksi siis hakemaan irrotusliisteriä ja pohjamaalia kaupasta ja sitten hommiin. Kun iltapäivällä aloitimme, niin kello tikutteli ilta yhtätoista kun olimme vihdoin valmiit. Jos pitäisi kuvata tuntemuksia yhdellä sanalla, niin se olisi kyllä ihan rehellinen v***tus.

Ensin suurilla luuloilla kuvitellaan, että nythän se remontti tästä etenee ja sitten ei tasan etenekään. Tuossa ajassa, mikä meni vanhojen tapettien poistamiseen ja maalaamiseen, olisi saanut jo puolet huoneesta tapetoitua. Jos asiasta jotain positiivista pitää löytää, niin se on se, että homma oli sellaista, jota pystyimme itse tekemään ja säästämään näin remppamiehemme aikaa muuhun. No, tästä eteenpäin tiedämme, että ennen kuin kutsumme häntä paikalle on vanhat tapetit poistettu ja pohjamaalaukset tehty.