Hyvää makumaasta

Jaiks, mitä onkaan tapahtunut näille namusille, jotka jo edesmenneiden OIKEIDEN Roope Ankan kolikoiden kanssa ovat kuuluneet kaikkien aikojen favoritteihini.

Ostin eilen pussillisen niitä perus "hyvää makumaasta" karkkeja, sini-punaisessa pussissa (sydämeni ei ole koskaan syttynyt niille muille versioille). Lupasin sen itselleni legendaarisena viimeisenä herkkuna ennen heinäkuun kaikin tapaisen nuukuuden ja kurjuuden alkamista. Säästin sen töihin, kun ajattelin, että raskas päivä vaatii raskaat huvit. Ja kilin kellit! Ihan turhaan säästin, sillä karkit eivät maistuneet lainkaan samalta kuin silloin joskus ennen, silloin kun keltaiset olivat vielä ihanan kirpakoita ja mustat lakritsan näköiset suloisen sitkeitä, punaiset makeita jne...

Saamme siis jälleen kerran todeta, että olen jo niin vanha, että pääsen helposti sille aika kultaa muistot asteelle. Ja voin jälleen pyyhkiä yhden asian pois kestosuosikeistani - se lista alkaakin uhkaavasti lyhetä, kun uusia suosikkeja ei tule samaa tahtia kuin listalta poistuu vanhoja juttuja.

Hyvää makumaasta karkkien lisäksi kaipailen tosiaan noita Roope Ankan kolikoita, joita aikanaan sai ainakin punaisessa ja sinisessä pussissa (saattoi olla jokin kolmaskin väri), Skotti-toffeeta ja hopeatoffeta pötkössä. Noita kolikoita sai ainakin joissain vaiheessa uustuotantona, mutta ne eivät maistuneet samalta kuin silloin joskus... Skottitoffee oli aikanaan hopeatoffeen sisarkarkki ja sitä sai pussissa, jossa oli vaaleanruskehtava pohja ja punaisisa skottiraitoja, maultaan nämä namuset olivat pähkinällä ryyditettyä perustoffeeta, hivenen sitkeää ja runsaan kermaisen makuista. Hopeatoffeenikin söisin mieluiten siitä pötköstä, jossa oli noin 2 cm leveää toffeetankoa ehkä 15 cm pituudelta. Mielestäni se oli hivenen sitkeämpää kuin tämä nykyisin myynnissä oleva hopea toffee (jossa ei sinänsä ole mitään vikaa).

Keskiyn nyt siis irvistellen syömään loput tuon pussin sisällöstä ja lupaan olla ostamatta uutta--- ainakaan hetkeen---