Kolme kettua - tres zorros

Edellisistä kettusukista jäi vähän oranssinsävyistä lankaa ja kun pöydällä lojui valkoinen ja vaaleanruskea lankakerä, jotenkin mielessäni alkoi pyöriä erilaisia kettuja: napakettu eli naali, aavikkokettu ja punakettu. Näiden väreihin pöydällä pyörivät langat sopivat täydellisesti.

 

 

Herra Kirjoitus askarteli minulle tämän kollaasin, jonka laitan sukkien mukaan, kun vien ne Juniorille. 

 

Lankoina jämiä neljästä eri kerästä, jotka kuluivat loppuun ja viidennestä kerästä jäi taas seuraavaan projektiin. Alkuun 60 silmukkaa, 2o 2n-joustinta. Kantalappuun 16+16 silmukkaa, 32 kerrosta. Kantapohjaan 8+8 silmukkaa, kantalapun reunasta nostin 17 silmukkaa, kavennukset joka toisella kerroksella kunnes 14 silmukkaa puikolla. 

 

 

Jossain vaiheessa näitä kutoessani olin aika kauhuissani ja mietin, että en ole hetkeen näin rumia sukkia kutonut, mutta eivät ne valmiina ihan niin pahoilta näytäkään. Kuvasta huomaa, että lähestymme jälleen sitä aikaa vuodesta, jolloin valokuvaaminen alkaa olla enemmän kuin haastavaa. Ja kyllä, olen edelleenkin vakaasti sitä mieltä, että minä en hanki valoja ja ala viritellä salamaheijasteita mihinkään. Mun blogin kuvat saa olla samaa tasoa kuin silloin alkuvuosinakin. 

 

Painoa sukilla 76g, lankaa käytetty vuoden alusta  2620g. 

Täydellisyys vai tyytyminen

Kuvassa meillä käytössä oleva saippukuppi, saippuateline tai saippua-astia (Rakkaalla lapsella on monta nimeä.), meillä tuo on saippukupppi. Meillä on näitä useampia, koska olen ostanut, ollut tyytymätön ja ostanut uuden. Pidän palasaippuoista, niissä on jotenkin aito pesemisen tuntu, mistä syystä meillä käytetään usein. Kunnollinen saippua ansaitsee myös kunnollisen telineen ja myönnän, että olen ostanut niitä meille varmaan puolen tusinaa etsiessäni täydellistä. Senkin olen valmis tunnustamaan, että tässä kohtaa olen ehkä säästänyt väärässä kohdassa, sillä en ole ollut valmis maksamaan paria kymppiä alustasta, jolla lepää saippua. Omasta mielestäni täydellinen saippua-alusta olisi joko tällainen valkoinen posliininen tai musta muovinen. 

  

 

Kuvassa oleva saippuakuppi on likainen sulaneen saippuan jäljiltä. Tuo on sen ongelma, koska sen pinta on tasainen, se myös kerää tahmaa sulaneesta saippuasta. Muutoin tuo olisi täydellinen. Se on yksinkertainen, valkoista posliinia eli sopisi kylpyhuoneeseemme, se olisi helppo pitää puhtaana, jos se olisi ehjä. Olen saanut tämän nimenomaisen kupin jossain Roskalavan saippuapaketissa ja se on rikki, se oli rikki jo meille tullessaan. Täsmällisemmin se on liimattu kokoon ja nyt liimaus on alkanut murentua eli tämän on aika mennä. Nyt pitäisi sitten tehdä päätös täydellisyydestä vai tyytymisestä - muistan, miten joskus paasasin kaverilleni hänen tilanteestaan ettei ole kuin kaksi vaihtoehtoa joko tyytyä tilanteeseen tai alkaa tehdä jotain eli tavoitella täydellisyyttä. Täydellisyys olisi löytää jostain tällainen samanlainen uusi ja ehjä - tietenkin edulisesti. Tyytyminen tarkoittaa sitä, että kaivan kaapista esiin ikealaisen  muovisen saippuakupin ja otan sen käyttöön. Kyllä, olen täysin tietoinen siitä, että noita molempia "täydellisiä" saisi Temusta, mutta sieltä ostaminen ei ole vaihtoehto. 

 

Tässä kohtaa täytin jälleen nestesaippua pullon ja nostin sen lavuaarin reunalle. Ihan siitä syystä, että Herra Kirjoitus pitää siitä enemmän. Hän sietää palasaippuaa, mutta saippuanäytteet ovat hänelle ehdottomasti vihollinen: "sellaisia olemattomia läpysköitä, joista ei edes saa mitään pesuainetta". No minä käytän ne sitten itse.  

 

Samalla teen edelleen pohdintaa tyydynkö toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon vai alanko tosissaan etsiä täydellistä. Sen löydyttyä voisin ostaa vielä sen yhden, täydellisen, kupin ja käyttää sitä lopun elämääni. Haaveunta, mutta ainahan sitä voi toivoa.  

Lumipilvi-sukat

Alkuun 60 silmukkaa, varsi 2o 2n -joustinta erilaisia valkoisia ja vaaleansinivalkoisia mohair-jämiä käyttäen. Kantalappuun 16+16 silmkkaa, 32 kerrosta, kantapohjaan 8+8 silmukkaa ja kantalapun reunasta 17 silmukkaa. Kavennukset joka toinen kerros, kunnes puikoilla 13 silmukkaa kullakin.

 

Näihin upposin taas varmaan 10 jämäkerää. Käly-parka saa taas yhdet tällaiset "mä kudon vaan näitä jämiä pois" - sukat.  

 

Painoa sukilla 147g, lankaa käytetty vuoden alusta 2544g 

Jälleen kettusukat

Kyselin Juniorin (Herra Kirjoituksen siskon poika) toivetta villasukista ja siitä, vieläkö teini-ikää lähestyvä miehenalku käyttää villasukkia. Vastaus oli, että tietenkin käyttää ja haluaa kettusukat samanmittaisella varrella kuin ennenkin. 

Saamansa siis pitää. Lankavarastosta putkahti käteeni oranssiin taittava kerä, jonka purin ja puolitin. 

Aloitus 60 silmukkaa perinteistä 2o 2n- joustinta, kantalappuun 16+16 silmukkaa vahvistettuna, kerroksia  32,. Kantapohjaan 8+8 silmukkaa, kantalapun reunasta nostin 18 silmukkaa. Kavennukset joka toinen kerros kunnes puikolla 14 silmukkaa.

 

 

Painoa sukilla 47g, lankaa käytetty vuoden alusta 2397g 

Valkoinen helmikranssi

Tiedostamattani pyrin näköjään kohti alitajuntaista tavoitettani, jonka joskus vitsillä ääneen heitin. Se ajatus koski 24 ovikranssia, kun joku ystävistäni kysyi, montako ovikranssia tai tervetuloa kylttiä aion oikein haalia. Heitin ihan vitsillä, että 24, silloin voi vaihtaa kranssin joka kuukausi kahden vuoden ajan ja aina on "uusi" kranssi käytössä. Koska minulla on jouluksi siis joulun pyhien ajaksi aivan tietty ovikoriste, on se sitten ilmeisesti se numero 25, jota käytetään joka vuosi. 

 

Tällä kertaa silmiini sattui roskalavalta sydämenmuotoinen helmillä koristeltu toimimaton valokranssi. No minä ja helmet, ei siinä kauaa tarvinnut miettiä. Valoja ei oveen saisi muutenkaan viriteltyä, joten uskoin kranssin olevan juuri sitä, mitä etsin. 

 

 

Naps vain, sähköjohto poikki ja ensi vaiheen tuunaus oli valmis. Jatkossa ajattelin maalata helminauhan sisään jääneet lampun kannat helmiäiskynsilakalla hohtavammiksi, mutta sen ehtii sitten joskus.  

 

Minusta tuntuu, että tämä on juuri sopiva talvikranssi eli otetaan käyttöön vaikka tammikuussa ensi vuonna. Samalla voisi tehdä inventaarion siitä, paljonko noita kransseja on jo kertynyt.  

Syysvarustus

Tuolla aikaisemmin totesin, että syksyn sateisiin tarvitaan vielä kunnollinen päälle sopiva sadetakki. Minusta on vanhemmiten tullut niin mukavuudenhaluinen, että en halua kastua ja palella. Niinpä tartuin innokkaasti siihen, ku Julassa oli sadetakkeja tarjouksessa. Jännitin vähän löytysikö minulle sopivaa kokoa, onnekseni löytyi. Vaihtoehtoina oli beige ja tummansininen, joten ei tarvinnut miettiä kovin monta sekuntia sitä, kumpi meille muuttaa. Yllätys, yllätys - tietenkin beige. 

 

 

Sadetakilla oli hintaa 19,99€ ja toivon sen kestävän useamman vuoden. Tiedän, että olen vaatteiden ostolakossa, mutta kuten todettu mukavuus edellä mennään ja jos kastumisen estämiseksi tarvitaan kunnon sadetakki, suon sen itselleni. 

 

Tulkoon siis syksy, mun varusteet on nyt kunnossa.  

Hulluja mielikuvia

On maanantai aamu, kuun ensimmäinen päivä ja aamun suunnilleen ensimmäinen tehtäväni on käydä siirtämässä pankkikorttitililleni rahaa. Ei niin, että sitä olisi kuun vaihteessa tullut mistään lisää, vaan tilien saldot ovat täsmälleen samat kuin eilenkin. Mielikuva vain on eri. Pankkikortin takana on viimeiset pari päivää ollut n. 20€ rahaa, koska olen halunnut pysyä budjetissa ja olla siirtämättä sinne lisää käyttörahaa ennen kuun vaihdetta  - ihan vain periaatteesta. 

 

Järki sanoo kyllä, että on aivan sama, ovatko rahat tilillä a vai b, mutta jotenkin sitä tuntee itsensä paremmaksi ihmiseksi, kun on onnistunut välttämään niiden siirtämisen. Varsinkin, kun elokuu oli ensimmäinen kuukausi pitkään aikaan, jolloin olen edes liki pysynyt budjetissa. Alkuvuosi meni oikein hyvin, mutta reissun jälkeen ollaankin sitten koko kevät ja kesä oltu ihan mahdottomissa lukemissa. 

Tästä on ainakin hyvä jatkaa eteenpäin, kun on hyvä flow ja onnistumisen fiilis vai miten ne urheilijat sanovatkaan. Myönnän myös, että toisaalta tämä kikkailu tosissaan naurattaa, koska kuten alussa totesin, ei tuolla ole taloudellisesti mitään merkitystä. Sallittakoon tämä pieni hupi kuitenkin minulle, koska se ei ole keneltäkään pois.