Kävin tässä taannoin kotona työskentelevän ystäväni kanssa keskustelua siitä, miten meillä kodin ulkopuolella työssäkäyvillä on työpäivän jälkeen rajattomasti vapaa-aikaa, toki tähän samaan lauseeseen liitettiin myös se, että kun teillä ei ole lapsia. En voinut mitään sille, että niskakarvani nousivat heti pystyyn, sillä aika on se, mistä minulla on - järjen lisäksi - eniten puutetta.
Niinpä ajattelin kirjata itselleni ylös tyypillisen vapaapäiväni kulun ja katsoa, miten paljon sitä kuuluisaa vapaa-aikaa jää. Tiedän jo etukäteen, että sitä tulee olemaan tässä päivässä enemmän kuin normaalisti, joten ihan tyypillien se ei otsikosta huolimatta ole.
Nousin poikkeuksellisen myöhään, vasta kello seitsemän aikaan. Pääsin nauttimaan aamupalaa Herra Kirjoituksen kanssa, mikä on sekin poikkeuksellista, yleensä minä olen lähtenyt tai lähdössä töihin, kun hän nousee. Tänä aamuna Herra Kirjoitus oli keittänyt kahvit ja tehnyt voileivät valmiiksi - arjen luksusta. Kahvin kanssa selailin eilen tulleet mainokset ja kirjoittelin loppuviikon kauppalistaa; kaalia, perunoita, porkkanoita, paprikaa - Herra Kirjoitus takuulla ilahtuu, hän kun ei ole "kasviini".
Puoli kahdeksan jälkeen voin todeta, että ei tarvitse mennä töihin, voin siis pitää "vapaapäiväni". Työhuoneessa pyörittelen lankakeriä ja aloittelen sukankutomista, kun huomaaan hiusten roikkuvan silmillä, päätän mennä kylpyhuoneeseen kampaamaan hiukseni ja kiinnittämään ne kunnolla. Samalla reisulla pesen naamani ja sipaisen dödöä kainaloon. Huomaan kuivuneiden kylpytakkien roikkuvan rättipatterissa, joten viikkaan ne pois. Samalla totean, että kylpuhuoneen lattialla on taas kerran irtohiuksia - hyvä minä, olen erittäin tehokas karvantiputtaja, parempi kuin monet koirat. Samalla pesaisen vessan ja lavuaarin. Poistuessani kylppäristä huomaan makuuhuoneessa vuoteen olevan petaamatta, siis sinne. Petaan petin ja spottaan pölypalleron. Nappaan lastan ja puhdistan makuuhuoneen lattian sekä pyyhin pölyt. Samalla kun imuroin makuuhuoneesta kertyneet pölyt, jatkan myös eteisen ja kylpyhuoneen, joista myös pyyhkäisen pölyt pois.
Kello on muutamaa minuuttia vaille puoli yhdeksän. Istun kirjoittamaan tyypillisestä vapaapäivästäni. Kun olen saanut tekstin kirjoitettua ajan tasaiseksi, päätän pikasiivota vielä olohuoneen, hakea santsikupin kahvia ja hoitaa tyynyliinan korjauksen.
Santsikahvin sijaan löysin itseni olohuoneesta nyppimästä kuolleita kukkia Saint paulioista, olohuoneen siivouksen jälkeen putsasin ja järjestin keittiön tasot. Lattian jätin odottamaan, sillä Herra Kirjoituksen housut odottavat korjaamista ja siivoan lattian vasta korjattuani ne. Kirjoitan myös nopeasti työlistan, jotta muistan hoitaa kaikki asiat, joita tänään tulee hoitaa sekä korjaan tyynyliinan, jonka petasin paikalleen petiin. Kello 09:00 istun jälleen kirjoittamassa, seuranani kuppi kahvia ja palanen mutakakkua.
Jääkaapissa on valmista ruokaa, joten tänään ei tarvitse kokata, eikä käydä kaupassa. (Kuukauden ruoka- ja herkkubudjetti on paukkunut mennen ja tullen, mutta aion silti käydä hakemassa huomenna Lidlistä karibialaisia herkkuja.)
Keittiössä katselen kaipaavasti burana- rasiaa, mutta päätän olla ottamatta lääkettä ja toivon kuumeen nousevan nyt kun minulla olisi puolitoista päivää aikaa sairastaa. Viimeiset pari viikkoa on menty yskien, köhien ja buranan voimalla, joten josko kuume parantaisi. Pelkään kyllä, ettei tauti taltu ilman antibiootteja, mutta koitetaan nyt vielä tätäkin keinoa.
Kahvin jälkeen päätän korjata Herra Kirjoituksen housut, jotta saan työlistaltani edes jotain pois. Korjattuani housut tajuan tarvitsevani kolmannen kupin kahvia, onneksi sitä on vielä jäljellä. Kun sain ensimmäisen reiän korjattua, huomasin toisen, mikä aiheutti henkistä kiroilua. Tiedän näet, että housut hajoavat seuraavaksi jomman kumman tai molempien reikien vierestä uudelleen ja olemme jälleen lähempänä valintaa kahdesta huonosta vaihtoehdosta. En näet ole koskaan tavannut miestä, joka inhoaisi vaatekaupassa käymistä enemmän kuin Herra Kirjoitus. Yhteen kohtalotoverivaimoon olen kyllä törmännyt toimiessani appiukon vanhojen vaatteiden välittäjänä, hänen ongelmansa ratkaisin minä ja appiukon vanhat vaatteet, niissä kun oli juhla- ja arkivaatetta moneen lähtöön. Voi kun toivoisin, että löytäisin samanlaisen ratkaisun itsekin, sillä kumpikaan noista muista vaihtoehdoista ei houkuta. Vaihtoehdot kun ovat joko ukon pistäminen laihdutuskuurille, jotta kaapissa jemmassa olevat vaatteet mahtuvat jälleen päälle tai hänen raahaamisensa vaatekauppaan. Rehellisesti kumpikaan vaihtoehdoista ei houkuta, mutta jos valita pitää, taidan silti kallistua laihiksen puoleen, sekin onnistuu helpommin kuin vaatekauppa.
Aamupäivän aikana siivosin keittiön, laitoin pestyt pyykit pois, viestittelin Juniorin synttäreistä Herra Kirjoituksen ja Kälyn kanssa, peli-illasta työkavereiden kanssa, kudoin sukkaan kantapään ja pohdin kuumeisesti Juniorille synttärilahjasukkia. Lisäksi löysin facebookista pari uutta, ilmaista vaatetta ja sovin niiden noudosta. Lounaan jälkeen yksinkertaisesti väsyin niin paljon, että harkitsin nukkumaan menemistä - kuumettakin olisi ollut, mutta päädyin sen sijaan kutomaan sukkaa.
Herra Kirjoituksen tultua kävimme hakemassa varaamani tavarat. Upea suomalainen neulepusero Herra Kirjoitukselle ja "haavevaatteita" minulle. Haavevaatteet pitivät sisällään kirkkaanvärisen rantatakin sekä topin ja housujen yhdistelmän, jotka nekin olivat varsin kirkkaan väriset, ajatuksena siis se, että näitä voisi käyttää reissussa. Housut olivat niin pitkät, että ne pitää lyhentää ennen käyttöä. Ajattelin tehdä niistä shortsit ja lahkeista joko topin tai hameen.
Jos olisin ollut normaalivoinnissa, olisimme lähteneet lenkille ja olisin ehkä puuhastellut jotain muutakin järkevää, nyt kuitenkin keskityin sukankutomiseen, viestittelyyn kavereiden kanssa ja Ikea-tilauksen tekemiseen. Kyllä vaan, kun pirulle antaa pikkusormen se vie koko käden. Niin minullekin nyt kävi. Tarvitsin uudet keveät syyspeitot äidille ja Herra Kirjoitukselle ja lisäksi kunnollisen saippuatelineen sekä pölyhuiskaan uusia päälisiä. Näiden ympärille sitten kasasin tilauksen, jossa oli edellä mainittujen lisäksi pyykkipussi telineineen, lisää lasisia eväskippoja, säilytyslaatikoita jne.
Ei liene kovin yllättävää, että Nukkumatti kutsui todella aikaisin ja sammuin kuin saunalyhty. Nyt kun taas parin viikon yskimisen jälkeen saan suhteellisen hyvin nukuttua, nukun, sen verran univelkaa ehdin öisellä yskimis-valvomisella kerryttää.
Kovasti tämä oli kevyt vapaapäivä normaaliin verrattuna, mutta tulipa nyt koottua muistiinpanot yhdestä tällaisestakin. Pitänee joskus tallentaa myös sellainen tavallinen touhua ja tohinaa päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti