Heinäkuussa tuli sekä kevennettyä tavarakuormaa että hankittua tavaroita lisää. Toki poistuneiden tavaroiden määrä oli sen verran mittava, että järkevät kotiin tehdyt hankinnat tuntuivat vain pisaralta tuossa - ja ne helpottavat arkea kummasti. Samalla kun tavarakuorma keveni, tuli myös tajunta, että huolikuorma ei kevene. Ikävä kyllä se on sellainen asia, että sen keventää vain kuolema - minun tai äidin, siihen ei muuta ratkaisua ole ja sen tajuaminen on aikamoinen taakka. Näin kaikesta huolimatta, vaikka hän on minulle hyvin tärkeä, niin siitä huolimatta tuo häneen liittyvä huolikuorma on taakka, ei siitä pääse mihinkään.
Elokuussa sitten seurataan taas tarkemmin mitä saapuu ja poistuu, koska heinäkuun osalta lukemat jäivät summittaisiksi huonon kirjanpidon ja suurten määrien vuoksi.
Minä koen elokuun aina jonkinlaisena uutena alkuna, lienenkö kuluttanut koulunpenkkiä niin pitkään että siitä on jäänyt jotenkin sellainen ajatus elokuussa alkavasta uudesta (luku)vuodesta. Niinpä nytkin ajattelen, että kesän humputtelut ovat takana ja uusi tavallinen elämä edessä. Elokuussa olisi tarkoitus tyhjentää jääkaappia, pakastinta, kuiva-ainekaappeja ja nurkkia eli käyttää mahdollisimman vähän rahaa ruokaan. Jotenkin olen tähän asiaan jo alkuun epäileväinen, mutta ehkä se onnistuu tuolla asenteella paremmin kuin voitonvarmana soitellen sotaan lähteminen. Siinä on kuitenkin edessä 31 haasteellista päivää, joten nähtäväksi jää, miten selviämme.
1. viikko
Elokuun ensimmäisen päivän aamuna pääsin ylimääräisestä yövuorostani ja kompastuin jälleen siihen tyypillisimpään virheeseen. Menin kauppaan väsyneenä ja nälkäisenä. Se tarkoitti sitä, että kahvin hamstrausreissulla mukaan tarttui myös karkkia ja sipsejä. Niitä sitten nautittiin, kun oltiin ensin käyty äidillä siivoamassa.
Väsymystä voi myös syyttää siitä, että hamstrasin materiaalipankin ilmaispäivästä kasan lakanoita ja lankoja. Niitä sitten pyykkäsin perjantaina. Samalla päätin, että käytän sateisen viikonlopun vapaa-ajat siihen, että hoidan ompeluhommat kuosiin. Minulla on ollut kasa kankaita odottamassa muotoutumista pyöräilyshortseiksi, tyynyliinoiksi ja sukiksi- tajusin, että nyt on oikea aika hoitaa ompelut, jotta voin sitten sen jälkeen keskittyä syksyn suursiivoukseen.
Viikonlopun ompeluksien jälkeen minulla on 5 paria uusia sukkia, uudet alushousut, uudet pyöräilyshorsit ja 6 tyynyliinaa. Lisäksi korjasin käsilaukkuni, Herra Kirjoituksen housut ja omat housuni, alushousuni ja lempishortsini sekä pyykkikorin kangaspussin.
Sunnuntaina sitten vaan tajusin, että aika ei riitä millään kaikkeen. Herra Kirjoitus sai siis kokkivuoron, jonka hän hoiti näppärästi hankkimalla meille kebabia ranskalaisilla. Muutoin syömiset on kaivettu omasta kaapista, mikä tietenkin on positiivista. Negatiivista tietysti noi herkut.
2. viikko
Yövuoroviikko, jolle on ennustettu hellettä. Päätin, että tämän viikon voin ottaa rennosti ja nauttia niin paljon kuin mahdollista kesän viimeisistä hellekeleistä. Maanantaina tosin ei ollut helteestä tietoakaan, vaan sadetta. Mikä tarkoitti sitä, että kävimme kaupassa, kokkasin ruokaa loppuviikoksi ja hoidin pyykin mankeloinnin ja muut siihen liittyvät koukerot.
Tiistaina en jaksanut kerta kaikkiaan mitään, onneksi ruokaa oli valmiina, joten mentiin lorvilinjalla. Keskiviikkona oli Herra Kirjoituksen viimeinen lomapäivä ja minulla vapaapäivä, mikä tarkoitti nurmikonleikkuuta maalla. Koko päivän homma, mutta nyt on taas paikat kunnossa.
Torstaina onnistuin taas kerran rikkomaan "mitään en osta" ja "elokuussa ostetaan mahdollisimman vähän" - lupaukseni. Lidlissä oli myynnissä alusvaatteita tarjoushinnalla minun koossani, joten päädyin ostamaan kahdet alushousut ja kahdet rintaliivit, mielestäni loistokauppa, yhteishinta alle 23€. Lisäksi samassa kaupassa oli aasia-viikot, joten oli "aivan pakko" käydä täydentämässä maustetahnojen, nuudelien yms. varastoa. Lohduttelin itseäni kuitenkin sillä, että ruokaa on nyt varastossa sen verran, että ennen tilipäivää ei tarvitse ostaa kuin maitoa ja leipää.
Torstaina hellettä eli ulkoilua ennen yövuoroa ja muutenkin varsin leppoisaa elelyä. Perjantai meni lähinnä nukkuessa, lauantaina kävimme katsomassa äitejä ja sunnuntaina päästyäni viimeisestä yövuorosta aloitimme suursiivousta. Eli yhteispelillä Herra Kirjoituksen kanssa pesimme olohuoneen ikkunat ja siivosimme kirjahyllyt. Samalla tuli tehtyä lopullinen päätös siitä, että meiltä poistuu ainakin neljä kasvia - haluan keventää olohuoneen tunnelmaa jotenkin ja nuo kasvit olivat sellaisia, että koin ne jotenkin tunnelmaa tukkiviksi. Herra Kirjoitus nauroi, että on sulla sun feng shui "tunnelmaa tukkivat kasvit", kun selitin asiaa hänelle. Kolmelle kaktukselle löytyi koti naamakirjan roskalavan kautta, yksi kasvi odottaa vielä tietoa jatkosta. Samalla tuli todistettua, että haavestani huolimatta ikkunalaudalle ei mahdu lisää Saint paulioita, viisi isoa näyttää hyvältä, seitsemän jo tukkoiselta.
Toista yövuoroa edeltävästi tuli tehtyä oikein idioottiratkaisu, kävin kaupassa hakemassa herkkuja sekä työkavereille, itselleni että Herra Kirjoitukselle. Käytin niihin kolmanneksen "ennen tilipäivää" saldosta ja ihan turhaan, koska joku muu oli täyttänyt yleisen herkkuvaraston ja makeannälkä tuli tyydytettyä niillä. Toisaalta näillä herkuilla mentiin sitten kyllä pitkälle, itse asiassa kolmannen viikon lopulle asti
3. viikko
Siivoukset jatkuvat, tosin vähän eri tavoin kuin olin ajatellut. Ikkunat on pakko pestä, ne ovat erityisesti kadun puolelta aivan kamalassa kunnossa, joten en myöskään sitten aloittanut makuuhuoneen siivousta, koska haluan samalla pestä ikkunat. Keli on kuitenkin sateinen, joten ikkunan pesu maanantaina oli mahdotonta. Siivosin siis olohuoneen.
Päätin, että annan itselleni kaksi viikkoa aikaa siivota huushollin. Tähän syynä se, että onnistuin haalimaan itselleni jonkin sortin kesälentsun ja toiminta on vähän hitaampaa - ääni on poissa ja yskiessäni kuulostan keuhkotautiselta hevoselta. Toisaalta myös kelit ja muut asiat haittaavat siivouksen etenemistä, esimerkiksi se, että yksi ilta menee joka tapauksessa äidillä siivotessa.
Maanantaina siivosin olohuoneen ja pesin makuuhuoneen ikkunat. Tiistaina pesin keittön ja työhuoneen ikkunat sekä vein saumurin huoltoon. Keskiviikkona siivosin äidille ja totesin, että se riitti työpäivän jälkeiseksi siivouskiintiöksi. Torstaina siivosin makuuhuoneen ja työhuoneen sekä pesin "miljoona" koneellista pyykkiä. Perjantaiksi menin "töihin lepäämään", mikä ei kyllä pitänyt paikkaansa, koska porukkaa oli niin paljon poissa, että juoksemaan joutui. Lauantaina teimme töitä perheenä ja saimme keittiön kaikkineen siivotuksi, torstaina pesemäni pyykit silitettyä ja mankeloitua. Sunnuntaille jäi kylpyhuone ja eteinen. Ja urakan valmistumista juhlistimme sitten saunomalla anopilla.
Minulla piti olla kuusi vapaapäivää putkeen, joista ensimmäisen siivosin, toisen olin töissä, kolmannen ja neljännen siivosin, että se siitä kevyestä viikosta.
4. viikko
Vapaapäivä tai sitten ei - yövuoroon tuli kutsu illalla hiukan ennen yhdeksää ja minähän lähdin, että jos ihan tarkkaan laskisi, niin kuudesta vapaapäivästä kaikki kuusi katosivat johonkin. Toisaalta maanantaina päivällä kyllä ehdin nauttia vapaapäivästä eli järjestellä kotia, tiskata jne. ja vastaavasti tiistaina koomailla sukankutomisen kanssa. Tiistaina kävimme myös Burger Kingissä syömässä ihan vaan siksi, että teki mieli. Keskiviikkona sinnittelin töissä vaikka viime viikolla alkanut yskäni alkaa muistuttaa keuhkotautisen lehmän köhinää. Torstaina oli pakko kuskata äitiä sydänfilmissä. Nämä ovat niin turhauttavia reisuja, kun parin minuutin asiaan menee puolet päivästä, täsmällisesti olin reissussa tämän takia 4,5 tuntia ja ajoin 160km. Seuraavalla kerralla tilaan kela-taksin, pääsen paljon vähemmällä, vaikka lompakkoa kirpaiseekin. Tosin ei siinä paljon tappiolle jää, jos laskee nuo käytetyt ajat ja kulutetut bensat. Lisäksi sain mukaani jälleen säkillisen pyykkiä, että se siitäkin vapaapäivästä. Perjantaina odotti iltavuoro, mutta sitä ennen ehdin viettää touhukkaan aamun; pikasiivosin, laitoin ruokaa, pesin monta koneellista pyykkiä, tiskasin ja ehdinpä kutoa sukkaakin. Viikonloppu meni töiden ja kotitöiden merkeissä edelleen melkein äänettömänä ja lentsuisena.
5.viikko
Maanantaina aamuun töihin puolikuolleessa tilassa, mutta jotenkin siitäkin sitten selvittiin. Samoin tiistaista, jolloin annoin sitten jo sen verran periksi, että käydään burgerilla, koska mikään muu ruoka ei nyt vaan mene kurkusta alas. Herra Kirjoitus oli enemmän kuin tyytyväinen asioiden tilaan tässä tilanteessa. Keskiviikon pitäisi olla vapaapäivä, mutta jos tilaisuus töihin menemiseen tulee, niin aion tarttua siihen. Keskiviikkona oli onneksi vapaapäivä, sen verran olen kuitenkin edelleen puolikuollut tämän taudin kynsissä. Toivon vain, että tästä pääsisin joskus eroon. Torstaina alkoivat yövuorot ja päiväksikin riitti puuhaa ihan kiitettävästi. Perjantaina kävimme siivoamassa äidillä ja lauantai kului pyykkiä pestessä. Herra Kirjoitus sai luvan kokata ja tilasi pizzat - kyllä muuten maistui hyvältä.
Onneksi olen sentään päässyt edes jonkin verran lataamaan akkuja kutomalla sukkia. Se helpottaa stressiä aina, ja tietenkin erityisesti silloin, kun langat ja mallin saa valita itse.
Budjetti:
toiveena olisi, että elokuun ruokabudjetti olisi n. 300€, käyttötavarat/muut budjetti maksimissaan 100€ (poislukien bensat) ja herkut korkeintaan 50€.
Ruoka: 395,98€
Herkut: 52,96€
Muut: 241,59€ (paljon bensaa+ alusvaatteet (2x rintaliivit ja 2 x alushousut), tuliaiset, imuripussit, hammastahnaa, astianpesuainetta, pyykinpesuainetta)
Aika pitkälle nuo budjettiylitykset ruoassa ja herkuissa saa pistää tämän taudin piikkiin, kun ei vaan jaksa, niin ei jaksa. Pelaan kortin "joskus saa olla itselleen armollinen". Lisäksi noissa ostoksissa on kymmenkunta pakettia kahvia, jotka ostettiin tarjouksesta "vastaisen varalle", sillä veikkaavat kahvinhintaan melkoista nousua syksyn mittaan.
Poistuneet: 8 kasvia, kukkapöytä, tyhjentynyttä kosmetiikkaa, lehtiä, vanhentuneita lääkkeitä yht.18 kpl
Saapuneet: kosmetiikkaa (ilmaista, kuva), 2 rintaliivit, 2 alushousut, toppi, housut ja rantamekko yht. 16 tavaraa
