Suunnitelmallinen syyskuu ei mennyt ihan suunnitellusti. Suunnitelmia oli paljon, mutta ihan kaikki eivät toteutuneet tai toteutuneet kokonaan. Osa puolestaan toteutui oikein hyvinkin.
Lokakuu alkaa olla sateen ja pahenevan pimeyden aikaa, joten siihen ei tehdä suuria suunnitelmia vaan katsotaan, mitä kuukausi tuo tullessaan.
1. viikko
Levollisuus on kyllä todellakin kaukana, kun nenä on tukossa, päätä särkee ja kurkku on kipeä, puhumattakaan korvista, jotka menivät taas samantien tukkoon. Kyllä vain, uusintakierros syysflunssaa iski jälleen - en halua päästää mieleeni ajatustakaan siihen suuntaan, että sairastumisherkkyyteni voisi johtua noista risoista - enkä tietenkään voi olla ajattelematta sitä.
Töissä viimeinen viiden aamuvuoroviikon putkesta. Suhteellisen kevyt viikko onneksi, sillä muuten en olisi jaksanut. Jos olisin tehnyt jotain muuta kuin perehdytyshommia, olisin harkinnut kotiin jäämistä. Tässä tilanteessa en sitä kokenut mahdolliseksi, koska se olisi sotkenut koko homman aikataulun. Muutoin mentiin sitten minimillä eli hoidettiin vain pakolliset ja lopun aikaa kudottiin sukkaa. Se on osoittautunut viime aikoina mitä parhaimmaksi stressinpurkukeinoksi.
Viikkoon kuuluivat ne perinteiset kauppareisut ja kokkaukset, vaikka järki sanookin, että kaapeista pitäisi syödä. Yritän taas tämän jälkeen panostaa siihen, että käytän valmiina olevia tarvikkeita. Nyt vaan lentsussa ei oikein jaksanut miettiä eli lopputulos oli hyvinkin valmispikaruokapainotteinen, mutta tässä kohtaa voi käyttää tuota levollisuus ja leppoisuus korttia - kun voimat riittivät siihen, niin sillä mennään. Perjantaina kävimme Burger Kingissä, ei siis pizzaperjantai vaan burgerperjantai.
Jonkinasteisen toipumisen tai sekoamisen huomasi lauantaina, sillä päätin, että pesemme kaupungissa ikkunat. Maalle emme uskaltaneet yöksi lähteä, koska oli sen verran kylmä. Lauantaina siis pestiin ikkunat ja sunnuntaina kävimme maalla päiväseltään. Yritin siivota ruusuaitaa, mutta ilmojen haltijat eivät olleet suosiollisia ja homma jäi pariin metriin.
2. viikko
Töitä 7. päivänä viikossa, yövuoroviikko pitkästä aikaa. Mikä siis allekirjoittaneen kieroutuneessa mielessä tarkoittaa sitä, että päivisin on aikaa siivota. Nyt kun kerran ikkunat on pesty, niin kuuluu siivota myös muuten. Ei siis mitään suursiivousta, mutta sen verran, että saa matot lattiaan. Meillä ei juuri vielä ole pidettty pattereita päällä ja lattiat alkavat tuntua paljaisiin jalkoihin kylmiltä, joten on aika palauttaa kämppä talvikuosiin ja laittaa matot lattiaan.
Itse asiassa olen varannut koko viikon noille kotihommille, sillä toivon, että taloyhtiön pesukonekin saadaan pikapuoliin korjattua. Vuorossa olisi siis myös pyykinpesua, jos se onnistuu. Siivousta on tarkoitus pyörittää huone tai maksimissaan kaksi päivässä, jotta ehtii nukkuakin.
Maanantaina siivosin makuuhuoneen, työhuoneen ja olohuoneen, tiistaina keittiön, josta toki jätin kahvinkeittimen, mikron ja uunin pesemättä, keskiviikkona selvitin kylpyhuoneen ja eteisen. Pyykkiä pääsin pesemään keskiviikkona ja sitä onkin sitten riittänyt loputtomasti. Torstaina kävin viemässä kaverille sukat ja mummotossut, joihin hän oli kovin ihastunut, ja siivoamassa äidille. Väsymystilan huomasi siitä, että tuli shoppailtua erinäisiä herkkuja. Perjantai, lauantai ja sunnuntai menivätkin sitten töissä.
Viikon kohokohtana oli parturi. Pitkään haaveilemani muutos eli tukka veks. Nyt ollaan taas lyhyttukkaisia. Mä todella rakastan tätä uutta lookia. Tuntuu hassulta, kun ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen on hiuksissa täysin oma väri.
Sateinen viikko on ollut muutoin kyllä sen verran masentava, että pihalla on tullut oltua vain pakollisen verran. Raivostuttavasti niinäkin päivinä, jolloin ei sääennusteen mukaan pitänyt sataa, on satanut.
3.viikko
Viikon alussa piti olla vapaapäiviä, ihan kolme kappaletta, mutta jotenkin vaan päädyin heti ensimmäisenä menemään töihin. Tiistaina oli tosiaan vapaapäivä, joka meni jälleen suorituskeskeisesti eli hoidin rästihommia työlistalta pois. Täytin jääkaapin, jotta voin ottaa osaa kaverini heittämään tyhjennyshaasteeseen. Keskiviikkona päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hoitaa tuolta työlistalta pois ne pitkään vetkuttelemani inhokkihommat, joskus nekin vaan on pakko tehdä.
Torstaina kävimme viemässä Asunnottomien yön tapahtumaan lahjoituksena kassillisen sukkia, puhelimen ja laturin. Samalla saimme itsekin kahvia ja munkkia. Olin yllättynyt tapahtuman suosiosta, sillä porukkaa oli paikalla paljon, osa selvästi huonompiosaisia ainakin habituksesta päätellen, osa taas "tavantallaajia".
Perjantaina kävin lääkärissä, ei uutta kierukkaa, vaan näytteitä, pillereitä ja puolen vuoden päästä tarkistus. Lisäksi perjantaina oli ammattiryhmämme syksyinen illan vietto, jota olin luvannut olla mukana järjestämässä. Ilta oli mukava ja ruokakaappiin päätyi hävikkiruokaa parin päivän tarpeiksi. Lauatainen vapaapäivä muutti muotoaan, kun äidin huonekaveri jouduttiin pikaisella aikataululla siirtämään ympärivuorokautiseen hoitoon ja meidänkin osaksemme tuli paikkailla sattuneita vahinkoja - lähinnä siis hakea jättisäkillinen pyykkejä, joita tuolla oli syystä tai toisesta syntynyt. Nähtäväksi jää, palaako hän hätäsijoituksestaan maanantaina, kun se virallisesti loppuu vai saavatko he järjestettyä hänelle näin nopealla aikataululla pysyvän paikan. Me ulkopuoliset olemme jo hetken tienneet, että tämä muutos on tulossa, mutta omaiset ovat vastustaneet sitä viimeiseen asti. Lisäksi on erittäin ikävä huomata, että äidin jutut alkavat osin olla täyttä potaskaa myös - hän sekoittaa sujuvasti paikkoja, aikoja ja ihmisiä ja kehittelee niistä hyvin mielikuvituksellisia tarinoita.
Lauantai-ilta meni taas huonoissa merkeissä eli herkkujen parissa. Liian helppoa, liian tyhmää, mutta silti ah, niin hyvänmakuista. Lauantaina toteutin myös pitkäaikaisen haaveeni ja ostin uuden voileipägrillin.Yleensä en osta uutta tavaraa ennen kuin vanha lakkaa toimimasta, mutta olen nyt niin pitkään haaveillut tuollaisesta grillistä, millä saa tehtyä kolmiotoasteja ja paistettuja panineja, niin päätin nyt "ansainneeni" sen. Kyseessä siis hurja 25€ sijoitus.
Ennen sunnuntain iltavuoroa pistin pesukoneen laulamaan ja sain pyykit selvitettyä.
4.viikko
Ylipitkien vuorojen aamuvuoroviikko eli mehut irti muijasta, varsinkin kun päivät vielä venyivät, mutta onneksi sentään asioita saatiin eteenpäinkin. Torstaina käytiin äidille siivoamassa. Sinne lähdettiin suoraan työpäivän jälkeenja illalla tuntui, että nälkäkuolema tulee, jos ei saa ruokaa. Lopputulos: poikettiin Burger kingissä. Ei hyvä ratkaisu, mutta nälkä lähti. Perjantaina vietettiin peli-iltaa työkavereiden kanssa ja kivaa oli. Lauantaina käytiin pikaisesti onnittelemassa äitiä ja maalla tarkistamassa paikkoja. Sunnuntaina sitten taas töihin.
5.viikko
Suunnittellusti kevyt viikko, vain pari työpäivää ja vapaita. Toki muutokset ovat mahdollisia. Maanantaina ei kuitenkaan tullut aikaisempaa kutsua töihin, joten siivoilin paikkoja ja tiskasin. Tiistain työpäivän jälkeen sammuin totaalisesti, joten Herra Kirjoitus kokkasi pizzaa tilauksella. Keskiviikkona puuhastelin jälleen kotihommia ja sukankutomista. Torstaina annoin itselleni luvan kaikista kotihommista selvittyäni käydä materiaalipankissa ja Kontissa. Kontista ostin 2,5€ maksaneen ovikoristeen ja materiaalipankinsta tarvikkeita pyykkipussien ompeluun, kahteen ovikranssiin ja näiden lisäksi kaksi koristeellista tyynyliinaa ja yhden sukkapuikon, jolla sain täydennettyä yhden vajaan puikkosetin kokonaiseksi. On merkittävää, että en ostanut yhtään lankakerää. Pitelin kyllä kädessäni isoa kirkkaankeltaista lankakerää, joka olisi värinstä puolesta ollut juuri tähän aikaan sopiva, mutta jätin sen ostamatta. Kaikkiaan minulta meni rahaa noihin 2,85€.
Menot:
ruoka: 315,81 €
herkut: 56,99€
tavarat: 71,25€ (hankaussieniä, astianpesuainetta W5, Fairya, 2 kerää mustaa lankaa, pölymiekka, patterit, voileipägrilli, wc-paperia ja kynttilöitä haudalle, ovikoriste, materiaaleja)
lääkkeet: 50,90€
muut: 49,96 € (äidille mehua, keksejä, korppuja ja karkkia, anopille kahvipullaa x 2, äidin synttäritarjoilut )
