Toinen kipuiluni kohde on ollut kumisaappaat. Tiesin, että minun pitäisi hankkia sellaiset, koska Suomen kamala syksy on sateinen ja märkä. Ongelmana oli vain se, että tiesin täsmälleen, mitä halusin ja miten paljon olen valmis niistä maksamaan. Halusin Melissat, kirkkaanpunaiset, korolliset nilkkurikumpparit, mutta en halunnut maksaa niistä mansikoita. Itse asiassa jouduin jopa taipumaan siihen tosiasiaan, että noitten suhteen olin peruuttamattomasti myöhässä, joku muukin oli ihastunut niihin ja tästä syystä niitä ei ollut yhtään paria myynissä - ei tietenkään. Kyttäsin noita saappaita koko kevään, kesän ja alkusyksyn. Lopulta oli pakko antaa periksi ja tyytyä kompromissiin.
Ostin Etolasta "tavalliset" saappaat, jotain samaa niissä on kuin haaveideni Melissoissakin, nimittäin punainen väri ja nikkakorkeus, muuten ne sitten ovat äärimmäisen tavalliset ja yksinkertaiset, mutta näillä mennään, kunnes Melissat tipahtavat jostain syliini.
Nämä minä olisin halunnut Melissoiden korvikkeeksi taikka sitten näistä valkopilkulliset versiot, mutta ne eivät sopineet jalkaani, joten oli tyytyminen noihin leppis-saappaisiin.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti