Puolen välin krouvissa

 

Alamme olla siinä tilanteessa, että puolet vuodesta on elettynä, joten lienee hyvä aika vilkaista taakse päin ja katsoa, mitä sitä tulikaan suunniteltua tämän vuoden varalle. 

Ajatus laatikkoleikistä ja pinkistä lankakerästä nostaa kylmän hien ohimoille, kumpaankaan ei kyllä ole tullut panostettua yhtään. Lankaa on käytetty jokunen metri, kun tein äidin sukkiin lenkkejä, että hän saa ne apuvälinekoukulla helpommin jalkaansa. Kyseisen kerän säilytyspussin sisältö on kyllä alkuvuoden mittaan vaihdellut, mutta tyhjentynyt se ei ole. Vintissä olevaa lankalaukkua olen kyllä tyhjentänyt, mutta koska lankajemmoja on paljon, niin tarvittavia lankoja on tullut poimittua monesta jemmasta, joten kulutus ei myöskään näy ko. matkalaukussa.  Voi huoh, syvä huokaus. Jos tästä aion selvitä, niin loppuvuodelle on edessä melkoinen urakka. Pusseista ja näytteistä ei tässä yhteydessä kannata edes mainita. 

Lisäksi olen ostanut lankaa, en tosin paljon, mutta kuitenkin liikaa. Meloni on kuitenkin niin hyväksyttävä syy, etten jaksa kantaa tästä muretta. Loppuvuosi mennään sitten vanhoilla langoilla. Näin vakuutan itselleni. 

Lähes yhtä vähän on keittiössä tapahtunut mitään rintamalla tyhjennän sitä ja siirrän tätä. Pakastimen päältä olen saanut poistettua yhden pikku laatikon, mutta siinäpä se sitten. Tämän suhteen pitää aktivoitua nyt loppuvuodesta. 

Sen sijaan tyhjensin kaksi karkkipaperijemmaa toisen askartelijan riesaksi/riemuksi ja käytin itsekin niistä muutaman ruokalappuun. Tähän olen kovin tyytyväinen. Sen sijaan karkkipaperilaukku, joka myös oli työlistalla ei ole edennyt minnekään. Senkin suhteen pitää aktivoitua. Onneksi kesä näyttää siltä, että sisäaskarteluja kaivataan, joten vakuutan itselleni tämänkin asian etenevän valmiiksi ennen vuoden loppua. Nahkaisen ristipistoruusuveskan tekemisen säästän tarkoituksella syksyyn. 

Roskaruoka ja herkut, ikuinen kompastuskivemme. Kyllä niitä minun mielestäni selkeästi vähemmän ostettu kuin ennen, mutta ehkä pitää loppuvuodesta olla vielä tarkempi. Siis sitten joskus syksyllä, koska kesä on liian hyvä tekosyy. 

Muuten ostosrintamalla on ollut kohtuullisen hiljaista, mutta toukokuussa tuli sitten osteltua enemmänkin. Ei toki edelleenkään mitään tarpeetonta tai "kiellettyjen listalta", mutta kaikenlaista kotitavaraa ja tarviketta on tullut alkuvuodesta ostettua enemmän ja vähemmän, toukokuussa kuitenkin selkeästi eniten. Kun selaan ostoslistojani melkein jokaisen kuukauden kohdalla lukee jotain shampoota, suihkugeeliä, dödöä, hammastahnaa, pesupulveria, astianpesuainetta tai vastaavaa, ilman näitä ei kuitenkaan tule toimeen tai ainakin elämä alkaa olla epämukavaa. Toki nyt on varastoja kertynyt sen verran, että loppuvuoden voisi yrittää olla ostamatta.  Herra Kirjoitus sai uudet kengät, itselleni en ole ostanut yhtään paria. Ilmaiseksi olen kuitenkin saanut kahdet kengät, joten niillä on tuleva kesä ja talvi turvattu, mikäli muut popot hajoavat. En myöskään ole hankkinut käsilaukkuja. Näiden suhteen voin siis taputtaa itseäni selkään ja onnitella onnistumisesta. Vaatteita olen hankkinut yksien rintaliivien verran - oli pakko, kun entiset alkoivat olla todella entisiä.

Olen pitänyt kirjaa sekä poistuneista vaatteista että kosmetiikasta, joten sen tavoitteen olen täyttänyt hyvin. Alkuvuodesta poistuneiden kenkien määrä on yllättänyt. Pohdin jo hetken, olenko todella siinä tilanteessa, että joudun kenkäkauppaan ennen vuosikymmenen vaihdetta. Kuten edellä mainitisin jotain käyttökosmetiikkaa olen ostanut, mutta vain sitä. Tämä tarkoittaa siis suihkugeeliä, shampoota, saippuaa, hammastahnaa ja dödöjä. Myönnän katselleeni Dermosilin katalogia monta kertaa tilausta tehdessäni, mutta toistaiseksi olen hyvin onnistunut välttämään kiusaukset hankkia sieltä mitään. 

Sen sijaan huomaan kehittäneeni addiktion halpakaupassa ja ruokakaupoissa shoppailuun. Erityisen vaarallisia ovat Lidlin teematarjoukset ja paikallisen halpakaupan kotitarviketarjoukset. Jälkimmäisestä meille on tänäkin vuonna kertynyt runsain mitoin niin pesupulveria, shampoota, suihkugeeliä kuin dödöjäkin ja jälleen uuden katalogin ilmestyttyä huomasin kirjoittavani ostoslistaa noista samoista tuotteista. 

Olen yrittänyt neuvotella Herra Kirjoituksen kanssa yhteisestä taloustilistä, jotta hänet voisi lähettää kauppaan ja minä välttäisin kiusaukset. Nyttemmin asia on kuitenkin haudattu, sillä olen todennut hänet vähintään yhtä heikoksi lankeamaan kuin itseni, joissain tilanteissa hän saattaa olla jopa pahempi, joten minä jatkan edelleen kaupassa juoksua ja koetan kehittää panssaria houkutuksia vastaan. 

Saapuneet vaatteet ja kengät: rintaliivit (ostettu, 6,99€), sandaalit ja talvilenkkarit (saatu), Herra Kirjoituksen paljasjalkakengät (12,99€)

Laatikkoleikissä poistuneet: laatikko pakasteen päältä, 2 laatikkoa karkkipapereita.

Kosmetiikkapoistot 2/2025

Yleensä tyhjentyneet ovat "sitä tavallista", mutta nyt lomareissulla tyhjentyi muutakin kuin tavallisia. Näytteistä 5 kappaletta aurinkorasvaa kasvoille, 1 rasva auringonoton jälkeen, 3 näytettä aloe-geelistä ja yksi tavallinen aurinkovoide.

 

 

Lisää näytteitä: kaksi rasvaa auringonoton jälkeen, 2 aloe-geeliä ja yksi summer fresh vartalovoide, näiden lisäksi pullo shampoota ja pullo suihkugeeliä.

 

 Pari dödöä (yksi Herra Kirjoituksen, toinen minun), hammastahna, kuorintavoide (vanha, maailman paras, mutta tätä ei tietenkään saa) ja Dermosilin vartalovoide.

 

Seuraavaksi tyhjentyivät puhdistuspyyhepussi, suihkugeeli, jalkakylpysuola ja kaksi minihuulipunaa.

 

 

Tämän vuosineljänneksen viimeiset tyhjentyneet kosmetiikkatuotteet ovat Herra Kirjoituksen Dove dödö, kaksi minihuulipunaa, Dermosilin shampoo, pieni saippua ja ripsiväri.

 

 

Tyhjentyneet 17 törppöä ja 15 näytettä.  Vuoden alusta 40 törppöä ja 18 näytettä.

Kuriton kesäkuu

1. viikko

Kesäkuu alkoi hyvin kesäisissä merkeissä, ihanan aurinkoinen päivä, jonka käytimme maalla nurmikonleikkuuseen sekä poikkesimme pikaisesti juhlimassa ystävän 65-vuotispäiviä. 

 

2.viikko

Aamuvuoroa koko viikko. Maanantai päivä oli kovinkin rauhallinen, pikemminkin sellainen, että joutui miettimään, miten ajan saa kulumaan. Tiistaina sitten maksettiin maanantain rauhallisuudesta ja juostiin senkin edestä. Toisin kuin olin vannonut, niin päädyin heti tiistaina kauppaan ostamaan ruokaa. Ihan vain siksi, että oli liian hyvät tarjoukset. Jälleen kerran käytin "tulevaisuutta" syynä hamstraamiseen. Hyvänä esimerkkinä toimikoon se, että ostin kolme alta euron maustekakkuseosta. Siis sellaisia, joihin lisätään vettä ja öljyä ja paistetaan. Helppoa kesätarjottavaa maalle. Nyt katsotaan, selviänkö näillä ostoksilla palkkapäivään asti - se olisi jonkinlainen tavoite, mutta itseni tuntien se voi olla hyvinkin haastavaa, varsinkin kun Lidl tarjoaa loppuviikolla kreikkalaisia tarjouksia. Se kun tarkoittaa herkullisia oliiveja, fetapinaattipiirakkaa ja kreikkalaista marmeladia. Marmeladit jätin väliin, mutta muita kreikkalaisia herkkuja kävin loppujen lopuksi ostamassa. 

 

Viikonloppuna oli tarkoitus mennä maalle, mutta lauantainen kaatosade piti meidät tiukasti kaupungissa ja riitihän sitä tekemistä mm. jälleen pestävää pyykkiä äidin siivouspäivän jäljiltä. Sunnuntaina kävimme sitten maalla ajamassa nurmikkoa ja touhuamassa kaikkea muuta pientä. Hiukan jäi hampaankoloon se, että meillä on näköjään mitä huonoimmat välit säidenhaltijaan. Koko päivän oli kylmää, tuulista ja pilvistä, aina siihen asti, kun piti lähteä kotiin, silloin alkoi aurinko paistaa ja lämpö valloitti maailman. Miski, miksi, miksi?

 

Olin kovin tyytyväinen siihen, että onnistuimme koko viikonlopun välttelemään roskaruokia ja kaupassa käyntiä. Sunnuntaikahvien tarjottavatkin syntyivät kaapissa olleista aineista. Taputan itseäni selkään ja hymyilen, niin sitä pitää.  

 

3. viikko

Alkoi vapaapäivällä, joten ei tarvitse arvata, mitä oli ohjelmassa. Sitä perinteistä tietenkin; siivousta, pestyjen pyykkien poislaittoa ja korjausta.  Yhden tavallisen ja yhden pitkän työpäivän jälkeen lupasin tehdä vielä ylimääräisen päivävuoron ja jatkaa sitten yövuoroon, jonka jälkeen lupasin vielä tehdä lyhyen aamuvuoron. Tunnen itseni Paavo Väyryseksi, joka ilmestyy eduskunnan hissistä ja toteaa: "Lisätöitä? Olen käytettävissä". Kesäkuulle ei pitänyt olla tarjolla mitään extraa ja nyt olen jo sopinut neljä päivää ja tehnyt alustavan sopimuksen viidennestä. Kun vielä selviän illasta eli siivouksesta äidillä ja pyykinpesusta, olen totisesti uneni ansainnut.

 

Lisäksi olen taas tyhjentänyt tavaravarastoja, sillä jätesäkillinen kahvipusseja ja pienempi pussi karkkipapereita siirtyivät seuraavan kierrätysaskartelijan iloksi. Ehkä pitäisi raivata myös muita tarvikkeita, jos sieltäkin löytyisi ylimääräisiä. 

 

Tunnen itseni hamteriksi. Kärsin ilmiselvästi ostomaniasta, sillä löysin itseni jälleen lukemasta ruokakaupan tarjouksia ja listaamassa ostoslistalle kastikkeita, riisiä, nuudeleita ja vihanneksia tilanteessa, jossa pitäisi syödä kaappeja tyhjäksi. Eikä pelkkä listaaminen riittänyt, kävin hakemassa paikallisen halpakaupan synttäritarjouksesta kaikenlaista pientä "tarpeellista" kuten shampoota, suihkugeeliä, suolakeksejä, wc-kukkia ja askarteluhelmiä. Tuotteet olivat todella edullisia, joten 11€:lla sai kokonaisen kassillisen kamaa. Eivätkä ne ruokakaupan tarjouksetkaan tulleet ohitetuiksi, kyllä mä nekin hyödynsin. 

Viikonloppua vietettiin osin erilaisissa merkeissä, sillä lähdimme sunnuntaina Helsinkiin. Pääsin tapaamaan vanhaa, rakasta ystävää, jota en ole nähnyt vuosiin ja illalla vielä konserttiin. Yötä vietettiin hotellissa, koska eihän sieltä yöllä enää tänne periferiaan julkisilla pääse. Konsertti oli upea, vaikka jalat eivät tykänneetkään yli 4 tunnin seisomisesta. Yöstäkin muodostui ikimuistoinen, sillä 05:13 pärähti hotelissa palovaroitusilmoitus soimaan ja puolen tunnin ajan kaiuttimet hokivat viidellä kielellä, että asiaa selvitetään... Uskomantonta kyllä, olimme sen verran väsyneitä tuon show'n jäljiltä, että uni tuli heti, kun uskalsi taas mennä nukkumaan eli vaara ohi - ilmoitus oli annettu. 

 

 4. viikko

Juhannusviikko, jonka pitäisi olla kesän kauneinta aikaa. Maanantaista ei toki sovi valittaa, sillä sen vietimme Helsingissä ja ilma oli todella kaunis, kelpasi kävellä Töölönlahden rantoja ja tutustua nähtävyyksiin. Tiistaina sitten töihin ja vähän lisähommia päivän jatkoksi. Keskiviikkona juoksin kaupassa ennen myöhäistä aamuvuoroa ja saaliina oli pääsääntöisesti herkkuja, kuten perheemme colaholistille juhannuscolaa. Torstai-aamuna elin toivossa, että olisin välttänyt juhannussiivoukset pääsemällä töihin, mutta valitettavasti jouduin ottamaan rätin kauniiseen käteen. Siivosin myös jääkaapin ja keittelin vihanneksista isomman annoksen linssi-kasviskeittoa juhannuksen eväiksi. 

 

Koko juhannuksen aika meni töissä, perjantaina kävimme vielä siivoamassa äidille, joten se ei oikein arkipäivästä eronnut. Töiden lisäksi juhannuksen ohjelmassa oli pyykinpesua - tietenkin - ja hemmottelua ulkona syömisen merkeissä. Juhannuksen kelit olivat melkoisen vaihtelevat, välillä sadetta ja hirveää tuulta, välillä pilvistä ja sitten taas suhteellisen lämmintä aurinkoista. 

 

5. viikko

Maanantaina vielä työpäivä, jonka jälkeen useampi vapaa päivä. Tai siis niin luulin. Totuus oli se, että kaksi ensimmäistä päivää olivat kyllä päivällä vapaita, mutta yön niiden välissä vietin töissä ja kaksi muuta olin luvannut viettää harrastetyöpaikalla. Töistä ei siis ole pulaa, toki kun kelit ovat sadetta, suttua ja sekundaa, on työpaikka ihan hyvä vaihtoehto ajan kuluttamiseen. Otin förskottia tulevista palkoista ja tarjosin itselleni extrayön jälkeen pizzan. Kävin tästä itseni kanssa pitkän kamppailun, siis siitä, voinko mennä yksin ulos syömään ja tuhlaamaan rahoja, joita en vielä ole saanut. Päätin, että kyllä voin, koska näistä rahoista riippumatta tili ei ole tyhjä. Olisin halunnut mennä kiinalaiseen, mutta tietenkin se oli juuri sinä päivänä remontissa, uusi thaikkupaikka vaikutti niin epämääräiseltä, että en halunnut sinne, joten kävelin lähipizzeriaan. Lopputulos: huono omatunto ja pettynyt fiilis, pizzaan oli pistetty aurajuustoa sen verran runsaalla kädellä, että se oli jopa aurajuuston rakastajan mielestä liikaa. Mitä tästä opimme, kannattaa vaan pysytellä oman jääkaapin eväissä. 

Onnistuin lykkäämään kaupassa käynnin torstaihin asti, jolloin sitten kävimme täydentämässä maitoa, leipää yms. tarvikkeita. Suurin lankeemus oli ehkä tarjouksessa ollut savulohi, johon Herra Kirjoitus ei koske pitkällä tikullakaan, mutta joka sattuu olemaan minun herkkuani, pitäähän siitä epäonnisesta pizzasta nyt jotain kompensaatiota saada. 

 

 

6. viikko

Vain 1 päivä, jolloin aamulla pääsin yövuorosta. Vuorossa jälleen elämää 50-luvun malliin eli vaimo hoitaa kodin siis tiskaa, pyykkää, siivoaa ja laittaa ruokaa noin niin kuin "vapaapäivän" kunniaksi, illalla vielä kuukauden viimeinen extrakeikka. 

Kaikkiaan kesäkuussa taas oltua extrahommissa enemmän kuin tarpeeksi, viitenä päivänä harrastetöissä ja kaksi extravuoroa normitöissä. Toisaalta kun katsoo allaolevaa kululaskelmaa, niin se tekee pelkästään hyvää - en mitenkään käsitä, miten taas olemme saaneet kulutettua tuollaisen määrän rahaa ruokaan ja herkkuihin. Ei auta, vaikka miten selitän itselleni, että tuossa on myös heinäkuun alun peli-iltaan tarkoitettuja juttuja ja kesälomareissun kuluja, silti tuo summa tuntuu kovin isolta. 

 

Menot:

Ruoka: 397,51€ (jälleen tarjouskahvia varastoon, suolakeksejä, kahvit ja ruokailu festareilla ja niiden jälkeen, juhannuksen burgerateriat, pizza minulle)

Herkut: 93,10€ (Herra Kirjoitukselle herkkujogurttia useamman kerran ja burgeri, kurkkupastilleja minulle, burgeriateria molemmille ja karkkia yhteisesti, 10 pussia keksejä, joista jaettiin myös äidille ja anopille, sipsejä juhannukseksi ja vierasvaraksi, dippejä samoin, karkkia juhannusherkuksi)

Tavarat: 100,46€ (Herra Kirjoitukselle paljasjalkakengät ja 4 sadetakkia kesälomareissulle, shampoota, suihkugeeliä, wc-raikastimia, askarteluhelmiä, lautasliinoja, nenäliinoja ja wc-paperia, T-paita Herra Kirjoitukselle lahjaksi, korvatulpat, sihiä ja suodatinpaperia)

Muut: 3,20€ HSL lippu

Lääkkeet ja lääkärit:  0€

 

Kuukauden löytö, tällä kertaa työapaikan "saa ottaa"- pöydältä. Yllätys, yllätys: lankoja. 

 

 

Pantaviikko 22

Viimeiset "tavalliset pannat". Niitä ei enää riittänyt edes viikoksi. Viimeisellä viikolla käyttöön tulivat ohut metallinen kimallepanta, musta ja ruskea kankainen solmupanta, yksirivinen  "timanttipanta" ja kullanvärinen muovipanta. 

 Pantoja käytetty yhteensä 154  (152+2)  kappaletta. 

Päivän teema

 Joskus se vaan on näin 

Sinistä ja harmaata

Juniorille kesäsukat, ihan vaan siksi, että villasukat ovat ympräri vuoden ja vuorokauden käytössä. Aloitus 54 silmukalla, 2o 1n 7 kerrosta. Sen jälkeen vaihto 1o, 1n, 1o ja tällä jaolla 10 kerrosta. Sitten taas vaihto ensimmäiseen jakoon ja tällä 10 kerrosta, jonka jälkeen taas toinen jako, kunnes tummansininen kerä loppui. 

 

Kantalappuun 16x 2 kerrosta, vahvistettuna. Kantapohjaan 8+8 silmukkaa, kantalapun reunasta nostin 16 silmukkaa. Kavenukset joka toinen kerros, kunnes 13 silmukkaa puikolla. Raidoitus 2 kerrosta sinisellä, kaksi harmaalla. Siniseen kärkeen tein perus-sädekavennuksen. 

 

Tummansininen lanka tuli käytetyksi kokonaan, taivaansinistä ja harmaata jäi, mutta ne upotan seuraavaan sukkapariin. 

Painoa sukilla 115g. Lankaa käytetty vuoden alusta 2002g.  

Yksi laukku, kahdet juhlat

Olen ostanut rakkaan ja paljon sekä monessa käytössä palvelleen laukkuni Kiteeltä 25-vuotta sitten. Laukun tekee merkittäväksi oikeastaan kaksi asiaa. Ensinnäkin ostin sen ensimmäisellä "ammattilaisen" kesätyöpalkallani, siis ensimmäisellä, joka minulle maksetiin siitä työstä, jota teen nytkin. Sitä aiemmissa kesätyön palkkakuiteissa oli suurimmalta osaltaan ollut perheyrityksemme tai parin muun alan firman nimi, sillä töitähän olen tehnyt kakarasta asti, palkatta tai palkalla vähän tilanteesta riippuen. 

Nyt kuitenkin takaisin laukkuun. Kävin hypistelemässä laukkua parikin kertaa ennen palkkapäivää ja pidin sitä kovin ihana, mutta en tosiaan malttanut ostaa sitä ennen kuin juhlistamaan ensimmäistä palkkapäivää. Muistan vielä hinnankin, se maksoi 129 markkaa, joka oli silloin suhteellisen paljon rahaa.

Se toinen tähän laukkuun liittyvä hassu sattumus on se, että myös eräs toinen oli käynyt samaa laukkua himoitsemassa ja aivan samoin päättänyt ostaa sen palkkapäivänä. Minun onneni oli, että palkkapäiväni oli pari päivää aikaisemmin ja laukku päätyi minulle. Niin ja sitten se hassu asia, tämä "eräs toinen" oli nykyinen hyvä ystäväni Ievuskainen, jota en silloin vielä kunnolla tuntenut. Enkä usko, että tämä laukkuepisodi alkuun edes lähensi välejämme, vaikka sille on jälkikäteen monet kerrat naurettukin erityisesti niille kommenteille, kun Ievuskainen ensimmäistä kertaa näki laukun minulla ja totesi, että sinäkö se olit, joka tuon laukun osti, mä kun olin varannut sen itselleni. 

On ehkä uhkarohkeaa sanoa, että minun hoivissani lauku eli pidemmän elämän kuin monen muun hoivissa olisi saanut. Näin kuitenkin vakaasti uskon, sillä harva ihminen käyttää samaa laukkua 25 vuotta - ja todella tarkoitan käyttää, laukku on ollut koko tuon ajan ihan jokapäiväisessä käytössä. Toki nuo vuodet ovat edellyttäneet laukun säännöllisen epäsäännöllistä pesua ja puhdistusta sekä kertaalleen olkahihnojen vaihtoa, jotta se on pysynyt kaikki nämä vuodet käyttökuntoisena. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa elvytystaitoni alkavat loppua, sillä toinenkin pari olkahihnoja on tullut tiensä päähän. Laukkua ei saa enää kunnolla puhtaaksi kestotahroista ja kangaspinta on alkanut kupruilla. Jos näissä ei vielä ollut kylliksi, niin laukun kulmat ovat myös kuluneet puhki ja pohjapahvi on alkanut murtua.  Näin ollen tulin tulokseen, että laukulle pidetään kahdet juhlat yhtä aikaa: juhlitaan sen 25-vuotis synttärit ja hautajaiset. 

Tarkoitukseni on ottaa laukusta vielä talteen ns. toimivat osat eli vetoketju ja tasku vetoketjuineen. Itse laukun ajattelin purkaa kaavoiksi ja koettaa jossain vaiheessa valmistaa toisen samanmallisen. Toki se saattaa olla vain haave, sillä olen purkenut useamman kuin yhden edesmenneen lempilaukkuni tässä tarkoituksessa kaavoiksi ja tekemättä ne ovat edelleen - toki ei ole ollut tarvettakaan, mutta tälle laukulle saattaa jossain kohtaa olla todellinen tarve, sen verran toimiva se on ollut malliltaan.